Digitalisaatio on vallannut lähes jokaisen elämänalueen ja muuttanut tapaamme toimia. Vaikka digitalisaatio on edennyt nopeasti monilla aloilla, logistiikassa ollaan vielä matkalla kohti täyttä digitaalista murrosta. Usein tulee mietittyä, miksi logistiikkaan liittyvä digitalisaatio on niin vaikeaa, vaikka tarpeet ja keinot siihen ovat usein helposti saatavilla. Olemmeko liian tottuneita pitämään kiinni tutusta ja turvallisesta, vaikka muutos olisi jo oven takana odottamassa? Viimeistään koronavuosien ja Ukrainan kriisin jälkeen jokaisessa yrityksessä on lähdetty etsimään tehokkuutta, läpinäkyvyyttä ja toimintavarmuutta niin prosesseihin kuin asiakaskohtaamisiin. Odottaa voi, että tämä tarkoittaa vihdoin myös logistiikka-alan digiloikkaa.
Logistiset ketjut ovat monimutkaisia kokonaisuuksia, joissa on monesti useita eri toimijoita, joilla kaikilla voi olla omat vanhat järjestelmänsä. Näiden kehitys ja uusiminen vaatii isoja investointeja ja resursseja. Moninaisuus ja erilaiset kehitysrakenteet eri toimialoilla tekevät digitalisaation edistämisestä logistiikassa haastavaa. Lisäksi logistiikan eri toimialoilla tarvitaan yhteistä standardointia, jotta eri osapuolet voivat toimia saumattomasti yhdessä. Pelkkä prosessien standardointi yhdellä toimialueella ei riitä, jos lähettäjä ja huolintayhtiö tekevät standardointia eri suuntiin. Vanhojen järjestelmien ja toimintatapojen yhteensopivuuden varmistaminen sekä eri toimialojen yhteisten tekijöiden löytäminen ja standardointi onkin yksi suurimmista laajamittaisen digitalisaation esteistä logistiikassa.
Kuinka tätä yhteistä standardointia voidaan edistää? Voisiko eri toimialojen ja satamien/lentoasemien/logistiikkakeskusten keskitetyt Datahub-kokonaisuudet nähdä ratkaisuna logistiikan digitalisaation edistämiseen ja koko alan kehityksen tukemiseen? Datahubien tavoitteena on luoda multimodaalisia keskitettyjä palveluita, jotka vastaanottavat ja standardoivat logistiikassa tarvittavaa dataa, sekä asettavat tuon datan saataville kaikkien tarvittavien logistisen ketjun toimijoiden kesken. Tämä mahdollistaa eri toimijoiden ja palveluiden yhteensopivuuden datahubin kautta. Datahub voi toimia keskuksena, joka kerää, yhdistää ja jakaa tietoa eri toimijoiden välillä, mikä helpottaa tiedonkulkua ja yhteistyötä. Lisäksi datahub voi toimia pohjana uusien kaupallisten ratkaisuiden kehittämisessä ja lisäarvopalveluiden tarjoajana. Eri toimipaikkojen datahubit voidaan yhdistää Suomen tasolla kattavaksi verkostoksi ja varmistaa että jokaisella toimialalla tieto kulkee yhteisesti sovittujen pelisääntöjen mukaan.
Datahub-hankkeiden avulla logistiikka-alan eri toimijat voivat siirtää tietonsa yhteen paikkaan, jossa ne voidaan standardoida ja jalostaa hyödylliseksi tiedoksi. Tämä parantaa läpinäkyvyyttä ja tehokkuutta koko logistiikan ketjussa. Esimerkiksi kuljetusten seuranta, reititys, varastonhallinta ja tilausprosessit voivat hyötyä datahubien tarjoamista yhtenäisistä palveluista ja mahdollistaa reaaliaikaista seurantaa ja raportointia täysin uusilla tavoilla (CO2-raportointi, lähetyksen lämpötilaseuranta, yms.).
Lentoasemalla on aloitettu projekti yhteistyössä eri toimijoiden kanssa tarkoituksena hahmottaa millainen datahub-kokonaisuus voisi tuoda lisäarvoa lentorahdin logistiikkaan. Alustavien analyysien perusteella on havaittu potentiaalia erilaisiin käyttötarkoituksiin ja monille eri toimijoille. Erityisesti erilaisten viranomais- ja läpimenoprosessien, sekä CO2-raportointiin liittyvien kehityskohteiden kautta voitaisiin tunnistaa perusteet ja tarve ensimmäisten pilotointien käynnistämiseen datahub-hankkeen ympärillä.
Yhteistyö eri toimijoiden välillä ja pilotointien käynnistäminen datahub-hankkeen ympärillä ovat ensimmäisiä askelia kohti entistä tehokkaampaa ja yhteentoimivampaa lentorahdin logistiikkaa. Näiden toimien avulla voidaan edistää digiratkaisujen hyödyntämistä ja luoda vahvempi perusta niin lentorahdin, kuin koko logistiikan alan kehittämiselle tulevaisuudessa.
Kirjoittaja on Tommi Voss, Head of Cargo Operations, Finnair Cargo
