Fintrafficin hankintastrategian yksi kolmesta pääteemasta ovat vastuulliset ja arvoa tuottavat hankinnat. Mutta kuinka vastuullisuus näkyy konkreettisesti hankintatyössä? Fintrafficin hankintapäällikkö Tuija Sinkkonen kertoo, kuinka vastuullisuuden periaatteita noudattamalla pystytään tuottamaan kestävästi palveluja, joista syntyy mahdollisimman suuri hyöty käyttäjälle.
Merkittävä osa Fintrafficin toimintaa on hankintatyö, jossa tarvittavat materiaalit, palvelut ja toteutus hankintaan ulkopuoliselta toimijalta. Tätä varten toimii hankintatiimi, jonka tehtävänä on auttaa liiketoimintaa kilpailuttamaan tarvittava palvelu
”Monissa hankintayksikössä hankintatyö on jaettu kahteen erilliseen tiimiin. Kilpailutustiimit keskittyvät yksittäisten hankintojen työstöön, kun taas kategoriatyön tiimin tehtävänä on pysyä kartalla toimialan uusimmista kuulumisista sekä selvittää, mitkä asiat ovat pinnalla. Meillä Fintrafficilla nämä tiimit on yhdistetty, sillä niiden tavoitteet täydentävät läheisesti toisiaan: hankintoja kilpailuttaessa saadaan myös tietoa alan tapahtumista, ja kategoriatyötä tehdessä pohjustetaan tulevia hankintoja”, sanoo Fintrafficilla hankintapäällikkönä työskentelevä Tuija Sinkkonen.
Sinkkonen kertoo, että hänen oma kiinnostuksensa julkisia hankintoja kohtaa heräsi hänen opiskellessaan kauppatieteiden maisterin tutkintoa LUT-yliopistossa. Opintoihin sisältyi myös eri hankintoihin liittyviä kursseja. Siellä professori totesi, että julkisten hankintojen hankintayksiköitä saatetaan helposti johtaa harhaan, koska riittävää osaamista ei tahdo löytyä.
”Silloin päätin, että minä haluan olla mukana tuomassa osaamista julkisiin hankintoihin. Tämä on myös sellainen toimiala, jossa koko ajan tulee jotain uutta opittavaa eikä koskaan ole täysin valmis. Osaamista tarvitaan yhä lisää”, hän naurahtaa.
Vastuullisuudella merkittävä vaikutus laadukkaiden palvelujen varmistamiseen
Hankintojen osalta vastuullisuuden voi Sinkkosen mukaan jakaa kolmeen osa-alueeseen: taloudellinen vastuu, jotta hankinnoissa pystytään sulkemaan pois harmaan talouden toimijat; ympäristövastuu, jotta tehdyt hankinnat toteutetaan kestävästi ja ympäristöä kuormittamatta; sekä sosiaalinen vastuu, jotta hankinnoista syntyvät työllistävät vaikutukset olisivat mahdollisimman laaja-alaisia.
”Julkisilla hankinnoilla on todella merkittävä positiivinen vaikutus työllisyyteen. Toimintaamme kuuluu muun muassa varmistaa, että hankintoihin osallistuminen on mahdollista myös pk-yrityksille, jotka muodostavat merkittävän osan Suomen yrityskannasta. Näin mahdollistamme sen, että markkinoilla on mahdollisimman paljon toimijoita.”
Sinkkosen mukaan tarjoajien sovellusvaatimukset tuleekin nähdä laajempana yhteiskunnallisena asiana kuin vain yksittäisen hankinnan kautta, jotta Suomessa on sellaisia toimijoita, jotka toimivat reilusti.
”Vaatimuksilla on erittäin tärkeä merkitys meidän hyvinvointiyhteiskunnallemme: julkisten hankintojen kokonaismäärä on noin 50 miljardia euroa vuodessa, ja on tärkeää, että nämä eurot menevät yrityksille, jotka kantavat yhteiskunnallisen vastuunsa esimerkiksi maksamalla veronsa. Valitsemalla luotettavia toimijoita pystymme varmistamaan, että tuotamme mahdollisimman laadukkaita palveluja suomalaisille.”
Vastuullisuus laajenee koko ajan
Vaikka vastuullisuus ei ilmiönä Sinkkosen mukaan ole hankinnoissa uusi, on sen painottaminen viime vuosina lisääntynyt. Tämä näkyy myös siinä, että esimerkiksi HUSiin haettiin keväällä 2023 hankintoihin erillistä vastuullisuusasiantuntijaa.
”Vastuullisuusasiat ovat olleet hankinnoissa osana aina jo hankintalainkin kautta, mutta nyt vastuullisuutta on alettu tarkastelemaan ilmastonmuutoksen myötä enemmän myös ympäristönäkökulmista. Muutama vuosi sitten ympäristötekijöiden malleja hankintoihin ei ollut kuin ehkä kuljetusalalla, ja esimerkiksi tiehankinnoissa on ollut ajoneuvoihin, moottoriöljyyn ja polttoaineeseen liittyviä suosituksia. Nyt ympäristövastuuteen on kuitenkin saatu laajemmin tietoja ja laatukriteerejä, mitkä ohjaavat hankintoja”, hän kertoo.
Haastetta tuo se, että vastuullisuusasiat ovat laajoja ja monisyisiä kokonaisuuksia, joissa pitää ottaa monta eri asiaa huomioon. Tätä varten tarvitaan tietoa, mutta sen hankkiminen saattaa helposti olla hankalaa tai pistokkaista. Vaikka ymmärrystä alkaa Sinkkosen mukaan olla koko ajan enemmän, ei tarve tiedon kartuttamiselle lopu koskaan.
”Varmasti on vieläkin sellaisia vastuullisuuden osa-alueita, joita ei olla vielä osattu ottaa huomioon. Esimerkiksi tekoälyn ja robotiikan yleistymisen myötä täytyy tulevaisuudessa löytää vastaukset täysin uudenlaisiin kysymyksiin liittyen siihen, kuka kantaa vaikkapa tekoälyn antamien väärien ohjeistusten seuraukset. Koko ajan tulee jotakin uutta, ja muutaman vuoden päästä puhutaan jo ihan uusista asioista”, hän pohtii.
Viisi tärkeää pointtia vastuullisista hankinnoista
- Julkiset hankinnat koostuvat tavara-, palvelu- ja rakennusurakkahankinnoista, jotka hankitaan oman organisaation ulkopuolelta. Hankintoja tekevät valtio, kunnat ja kuntayhtymät, valtion liikelaitokset sekä muut hankintalainsäädännössä määritellyt hankintayksiköt.
- Hankintoja ohjaavat kansalliset hankintalait sekä EU:n hankintadirektiivit, joiden tavoitteena on tehostaa julkisten varojen käyttöä ja parantaa yritysten kilpailukykyä sekä turvata mahdollisimman laadukkaat palvelut.
- Hankintatyö jakautuu yksittäisten hankintojen työstämiseen sekä strategiseen kategoriatyöhön, jonka tavoitteena on kerryttää tietämystä alan tarjonnasta ja näkymistä hankintojen tueksi.
- Hankintojen vastuullisuus voidaan jakaa kolmeen osa-alueeseen: taloudellinen vastuu, ympäristövastuu sekä sosiaalinen vastuu.
- Julkisia hankintoja sekä niihin liittyviä vastuullisuuskysymyksiä voi opiskella ammattikorkeakouluissa sekä yksityisten toimijoiden järjestämillä kursseilla.
