Rovaniemen Revontulitunneli on saatu jälleen normaalisti liikenteen käyttöön. Takana on yli vuoden kestänyt laaja tunnelitekniikan saneerausvaihe, jonka aikana on uusittu liikenteenhallinnan, tunnelitekniikan, valaistuksen ja turvajärjestelmien laitteistoja sekä ohjausjärjestelmiä. Uudistetussa tunnelissa on saatu testikäyttöön ensimmäistä kertaa Suomessa myös uusi ohjausjärjestelmän varakäyttöliittymä vikatilanteiden varalle.
Fintrafficin tieliikenteenohjaus on saanut juuri onnistuneesti päätökseensä Rovaniemen keskustassa sijaitsevan Revontulitunnelin yhteiskoekäyttötestaukset, ja yli vuoden saneerauksessa ollut tunneli on jälleen normaalisti liikenteen käytössä.
”Viime vuorokausien yhteiskoekäytön aikana on vielä kertaalleen testattu sekä ohjausjärjestelmän että tunnelin liikenteenhallintajärjestelmän laitteiden toimivuus normaalissa käytössä sekä erilaisissa vikatilanteissa, kuten sähkökatkoissa ja palohälytyksissä. Kaikki sujui hyvin ja tunneli on nyt avattu normaalisti liikenteen käyttöön”, kertoo Fintrafficin tieliikenteenohjauksesta projektipäällikkö Tuomas Hanhisalo tuoreeltaan.
Takana yli vuoden kestänyt laaja tunnelitekniikan peruskorjaus
234 metriä pitkä Revontulitunneli on ollut huhtikuusta 2022 peruskorjauksessa, ja tunnelissa on uusittu muun muassa tietoliikenne- ja liikenteenhallintalaitteet sekä päivitetty valaistus LED-valaisimiksi. Myös tunnelin turvajärjestelmiä uudistettiin lisäämällä esimerkiksi hätäpuhelinjärjestelmä ja evakuointivalaistus sekä uudistamalla paloilmoitinjärjestelmää. Saneerauksen myötä tunnelissa on lisäksi uudet liikennekamerat, varoitusmerkit sekä liikennevalot.
“Takana on yli vuoden mittainen laaja saneeraushanke, ja nyt tunneli on valmiina liikenteelle siten, että sen elinkaarensa päähän tullut tekniikka on vaihdettu uuteen ja tukee tämän päivän tunneliturvallisuusvaateita. Kaikella tähdätään, että liikenne tunnelissa sujuu tulevinakin vuosina mahdollisimman turvallisesti ja sujuvasti, ja tekniset ratkaisut varmistaisivat tätä mahdollisimman saumattomasti", summaa Fintrafficin tieliikenteenohjauksesta ylläpidon projektipäällikkö Mika Anttila.
Tunnelissa otettiin uusimistyön yhteydessä testauskäyttöön myös täysin uusi verkkopohjainen varakäyttöliittymä, joka varmistaa jatkossa tunnelitekniikan toimintakyvyn mahdollisen järjestelmähäiriön sattuessa.
”Tunnelin T-LOIK-ohjausjärjestelmällä hallinnoidaan vaihtuvien opasteiden, tunnelivalaistuksen ja liikennekameroiden toimintaa. Jos järjestelmä jostain syystä olisi pois käytöstä, varakäyttöliittymän ansiosta pystytään tekemään ohjauksien perustoimintoja, kuten esimerkiksi liikenteen pysäytys. Revontulitunneli on ensimmäinen tunneli Suomessa, jossa tätä ratkaisua testataan. Testausten perusteella arvioidaan, otetaanko liittymä Suomessa laajempaankin käyttöön”, Hanhisalo avaa.
Saneerausprojekti on ollut Hanhisalon ja Anttilan mukaan hyvä esimerkki hyvin toimivasta yhteistyöstä. Molemmat toteavat, että sopeutumiskykyä eri tilanteisiin on vaadittu esimerkiksi yleisestä vallitsevasta komponenttipulasta johtuen, mutta toimiva yhteistyö on auttanut pääsemään aina eteenpäin.
”Koko prosessi on ollut hyvin opettavainen, ja olemme saaneet projektin myötä kerättyä paljon hyviä uusia toimintatapoja, joita voimme hyödyntää jatkossakin. Iso kiitos kuuluu kaikille mahtaville kollegoille, joiden kanssa tätä työtä on tehty. Yhdessä", summaavat Hanhisalo ja Anttila.
Revontulitunnelia käyttää päivittäin keskimäärin yli 20 000 ajoneuvoa. Raskaan liikenteen osuus käytöstä on noin viisi prosenttia. Huhtikuussa 2022 käynnistyneistä tunnelitekniikan saneeraustöistä vastasi Destia, suunnittelusta ja ohjausjärjestelmän ohjelmoinnista vastasi Nodeon Finland ja urakan tilaajana toimi Fintrafficin tieliikenteenohjaus, joka huolehtii jatkossa myös tunnelitekniikan ylläpidosta. Uudistuksessa päivitettiin elinkaarensa päähän tullutta tunnelitekniikkaa vastaamaan tämän päivän tunneliturvallisuusvaateisiin. Tunneliin uusittiin liikenteenhallinnan, tunnelitekniikan, valaistuksen ja turvajärjestelmien laitteistoja sekä ohjausjärjestelmiä. Saneeraustöiden yhteydessä tunneliin asennettiin lisäksi kiinteät nopeusrajoitusmerkit ja tunnelin nopeusrajoitus on jatkossa 60 km/h. Revontulitunneli oli rakennustöiden aikana liikenteen käytössä alennetuin työmaa-alueen nopeusrajoituksin, ja työt tunnelissa etenivät kaistakohtaisia sulkuja käyttämällä, jonka ansiosta tunneli oli liikenteen käytössä koko tunneliurakan ajan.
