Miltä Suomen rautatiet näyttävät tulevaisuudessa, ja kuinka voidaan olla aina askel edellä vastaamassa liikenteen muuttuviin tarpeisiin? Kuinka rautateillä voidaan vastata autonomisen liikenteen tuomiin muutoksiin ja palvella käyttäjiä entistäkin tehokkaammin? Muun muassa näihin kysymyksiin kehitetään ratkaisuja Fintraffic Raiteella.
Kehitystyö jakautuu kolmeen pääteemaan, jotka ovat ihmisten ja osaamisen kehittäminen, teknisten järjestelmien kehittäminen sekä toimitilojen ja työympäristön kehittäminen. Kehitystyötä tehdään eri näkökulmista monissa eri tiimeissä. Projektien tavoitteissa ovat nousseet vahvasti esiin etenkin liikenteenhallinnan automaation kasvattaminen, paikasta riippumattoman ja dynaamisen liikenteenhallinnan mahdollistaminen sekä datan hyödyntäminen kehityksessä.
- Eri näkökulmista ja tulokulmista riippumatta kaiken kehittämistyömme ytimessä on visiomme maailman turvallisimmasta, sujuvimmasta ja ympäristöystävällisimmästä rautatieliikenteestä, kertoo Fintraffic Raiteen kehitysjohtaja Timo Nieminen.
Kehitystyötä tehdään projekteissa ja ketterästi osana arkea
Rautatieliikenteen kehitystyössä käytetään kahta kehittämisen mallia. Perinteisempää vesiputousmallia hyödynnetään projekteissa, joissa kehitetään tuttuja ja olemassa olevia asioita, joita on tehty ennenkin. Näitä ovat esimerkiksi olemassa olevien järjestelmien elinkaaripäivitykset, joissa on selkeät määritelmät asioille, jotka järjestelmässä täytyy uusia.
- Perinteisemmän kehitystyön mallista hyvä esimerkki on kauko-ohjauksen kehittäminen rataverkostolla. Tämä kehitystapa sopii mainiosti tietynlaisiin projekteihin, vaikka uskonkin ketterän kehittämisen osuuden lisääntyvän tulevaisuudessa aiempaa enemmän muuttuvien tarpeiden myötä, pohtii Nieminen.
Vauhdilla uudistuva teknologia sekä automaation kehitys vaativat tulevaisuudessa rautateiltä aivan uudenlaisia toimintamalleja ja tekniikkaa. Näitä uusia tarpeita on haastavampi kartoittaa etukäteen, sillä monessa tapauksessa tarpeet muuttuvat matkan varrella. Näihin projekteihin hyödynnetäänkin ketterän kehittämisen mallia, jossa kehityksen suuntaa voidaan hienosäätää matkan varrella helpommin.
- Ketterän kehittämisen mallia käytetään esimerkiksi dataan ja analytiikkaan liittyvässä kehityksessä, sillä se on mukautuva ja tukee uuden oppimista. Toinen hyvä esimerkki on dynaamisen liikenteenhallinnan kehittämisprojekti. Meillä on olemassa pidemmän ajan roadmap, jonka pidämme aina mielessä ketterän kehittämisen projektin eri vaiheissa, avaa Nieminen.
Kaikki kehitystyö Fintraffic Raiteella ei tapahdu kehitysprojekteissa, vaan se on osa arkea läpi organisaation. Kehitystyötä tehdään monipuolisesti arjessa esimerkiksi pienempien tai yksittäisten tiimien sisällä muun työn ohessa. Tällöin kehitystyön keskiössä voivat olla vaikkapa kyseisen tiimin omat toimintatavat.
Dynaamisen liikenteenhallinnan kehitystyössä paneudutaan tiimin merkitykseen
Dynaamisella liikenteenhallinnalla tarkoitetaan paikkariippumatonta ja reaaliaikaista liikenteenhallintaa, jonka tavoitteena on tuoda tehokkuutta ja joustavuutta työn hallintaan, lisätä turvallisuutta sekä varmistaa, että paikalla on oikea määrä tekijöitä oikeaan aikaan.
- Dynaamisen liikenteenhallinta ei koske vain pelkkiä järjestelmiä, vaan koko toimintaamme ja toimintamallejamme. Tarve uudistua on tunnistettu jo useita vuosia sitten, minkä seurauksena olemme laajan selvitystyön tuloksena kartoittaneet rautatieliikenteen nykytilan kehityskohteineen, kertoo Fintraffic Raiteen PMO-toiminnan kehityspäällikkö Leila Toivakka.
Tiimityö on muotoutunut dynaamisen liikenteenhallinnan kehitysprojektin yhdeksi ydinteemoista, sillä tällä hetkellä liikenteenohjaus on hyvin yksilöpainotteista. Kehitystyössä pyritäänkin nyt löytämään uusia toimintamalleja tiimin tehokkaamman yhteistyön, työssä jaksamisen ja yhdessä tekemisen näkökulmista. Myös eri projektien välinen viestintä on tärkeä osa dynaamista liikenteenhallintaa.
Tekniikka astuu mukaan työvälineiden kautta. Dynaamisen liikenteenhallinnan ennakkoselvityksessä todettiin, ettei järjestelmien suhteen ole tässä vaiheessa suuria muutostarpeita niin kauan, kun ne tukevat uusien toimintamallien kokeiluja. Tarve datan jakamiseen eri järjestelmien välillä on kuitenkin tunnistettu, sillä se edistää reaaliaikaisen tilannekuvan rakentamista liikenteestä.
- Tavoitteenamme on entistäkin turvallisempi, sujuvampi ja asiakaslähtöisempi tapa hallita liikennettä. Uusia toimintamalleja tullaan testaamaan käytännön kokeiluilla, joiden kautta saadaan varmistus, onko suunta oikea. Kehitystyömme keskiössä ovatkin kokeilu, testaus, analysointi ja havainnointi, kertoo Toivakka.
Alussa dynaamisen liikenteenhallinnan kehitystyön fokus on liikenteenohjauksessa ja käyttökeskuksessa. Kehityksen alla ovat esimerkiksi tavoitusmallit liikenteenohjaukseen, vuoron aloitukseen ja lopetukseen liittyvät asiat sekä tiimin syntyminen. Selvitystyö on hiljattain valmistunut ja kokeilujen ensimmäiset askelmerkit suunniteltu. Pian ensimmäisiä uusia toimintamalleja päästään kokeilemaan käytännössä.
Aitiopaikka muuttuvan liikennealan ytimessä
Fintraffic toimii muuttuvan liikennealan ytimessä, tehden töitä kohti parempaa tiedonjakoa ja reaaliaikaista liikenteen tilannekuvaa. Suomen liikenneverkoston datan kokoaminen yhteen paikkaan on yksi kehitystyön kulmakivistä. Kehitystyössä käytetään niin oman talon osaajia kuin yhteistyökumppaneita. Kehitystiimeissä työskentelee ihmisiä muutamasta henkilöstä aina viiteenkymmeneen saakka. Valtakunnallisten liikennehankkeiden joukossa oleva Digirata-hankkeen parissa on työskennellyt jo parisataa henkilöä.
- Meillä on todella mielenkiintoisia työtehtäviä tarjolla rautatieliikenteen parissa. Fintraffic on aitiopaikka työskennellä, mikäli muuttuva teknologia ja liikenneala kiinnostavat, vinkkaa Nieminen.
Asiakkaiden tarpeet tulevat olemaan viiden vuoden päästä erilaiset kuin nyt. Maailmalta tuleva tieto ja trendit ennakoivat esimerkiksi autonomisten kulkuneuvojen tuloa suuremmaksi osaksi arkea. Näihin muuttuviin tarpeisiin valmistaudutaan jo nyt. Kaikki Fintraffic Raiteen kehitystyö sulautuukin saumattomasti yhteen – ilman lyhyen aikavälin kehitystyön onnistumista ei voida onnistua myöskään pidemmän aikavälin visioissa.
- Kompassina kehitystyössä toimii visio siitä, miltä liikenteenhallinta Suomessa näyttää vuonna 2030. Tämä on pitkä matka, joka ei ole valmiiksi pureksittu. Nyt on aika haastaa, kokeilla ja kehittää rohkeasti yhdessä, sillä kukaan ei voi tehdä tätä yksin, kiteyttää Toivakka.
