Taloustilanne vähensi tavaraliikenteen määrää, mutta henkilöliikenne vilkastui

Talouden taantuma ja Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa vaikuttavat selvästi tieliikenteen määriin Suomessa. Raskasta liikennettä kulki pääteillä vuoden 2023 viimeisellä neljänneksellä vähemmän kuin vuotta aiemmin. Myös raideliikenteessä tavaraliikenteen määrä laski. Henkilöautoilu ja lentoliikenne sen sijaan kasvoivat. Tiedot ilmenevät liikenteenohjausyhtiö Fintrafficin loka-joulukuun tilastoista. 

”Talouden vaisu tilanne on vähentänyt selvästi tavarakuljetuksia maanteillä ja rautateillä. Myönteistä on se, että henkilöliikenne on jatkanut vilkastumistaan eri liikennemuodoissa. Henkilöliikenteen vilkastuminen näkyy myös siinä, että Fintrafficin matkustamista helpottavien digitaalisten palvelujen käyttömäärät ovat selvässä kasvussa. Viimeisellä neljänneksellä palvelumme keräsivät yhteensä miljoona käyntiä. Määrätietoinen kehitystyö palveluidemme ja avoimen datan kehittämiseksi jatkuu”, toteaa Fintrafficin toimitusjohtaja Pia Julin. 

Tieliikenne 

Liikenteen määrät pääteillä (valta- ja kantatiet) ovat loka-joulukuussa olleet kokonaisuudessaan lähes edellisvuoden tasolla. Kevyt ajoneuvoliikenne (henkilö- ja pakettiautot) on kasvanut edellisvuoden vastaavasta ajanjaksosta noin prosentilla. Raskaan liikenteen määrä on vähentynyt sen sijaan reilut neljä prosenttia.  

Vuoteen 2022 verrattuna liikennemäärät kasvoivat alustavien tietojen mukaan koko viime vuonna reilut kaksi prosenttia, mikä johtui henkilöautoilun noin kolmen prosentin kasvusta. Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa ja talouden taantuma heijastelivat vuoden aikana raskaan liikenteen määrissä, jotka vähenivät edellisvuodesta vajaalla viidellä prosentilla.   

Koronaa edeltävään tasoon (2019) vertailtaessa liikennettä oli maanteillämme vuonna 2023 yli viisi prosenttia vähemmän.  

Raideliikenne  

Tavaraliikenteen määrä rautateillä laski vuoden viimeisellä neljänneksellä reilusti ollen 11,5 prosenttia pienempi edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Tavaraliikenteen määrään vaikutti mm. teollisuuden suhdanteiden heikentyminen sekä rajaliikenteen väheneminen. Rajaliikenteen määrä oli Venäjän hyökkäyssodan takia vähäistä jo vuonna 2022, mutta supistuminen jatkui vuonna 2023.  

Henkilöliikenteen kaukojunien määrä on sen sijaan jatkanut kasvuaan ja vuoden viimeisellä neljänneksellä määrä oli liki viisi prosenttia suurempi kuin vuonna 2022 vastaavana aikana. Lähiliikenteen määrä supistui reilut kolme prosenttia. Pienentymiseen vaikuttivat muun muassa ratatyöt, junaliikenteen harvennukset arkipäiville osuneiden pyhäpäivien osalta sekä joulukuinen mielenilmaisu, joka seisautti junaliikenteen kokonaan.  

Junien täsmällisyysprosentit olivat lähiliikenteessä 91,2 prosenttia (88,1 %. 2022), kaukoliikenteessä 82,1 prosenttia (84,1 %) ja tavaraliikenteessä 90,5 prosenttia (88,5 %). Lähiliikenteen täsmällisyyslukujen taustalla on muun muassa helpohko alkutalvi sekä varautuminen ja reagointi häiriötilanteissa. Kaukoliikenteen osalta taas mm. ratatyöt ovat aiheuttaneet nopeusrajoituksia täsmällisyyteen vaikuttavana tekijänä. Rautateillä yksittäisellä tapahtumalla voi olla suuri merkitys, sillä tavarajunan suistuminen Tampereen henkilöratapihalla aiheutti osaltaan junaliikenteen täsmällisyyteen häiriöitä. Kaakkois-Suomessa erityisesti täsmällisyys on parantunut, kun radan laitteistoa on saatu uusittua.  

Ratatöiden lukumäärässä on havaittavissa hienoista kasvua. Ratatöiden määrä oli tarkasteltuna ajankohtana 44 040 (43 943). Esimerkiksi Tampereen ohjausalueella ratatöiden määrä oli 4,5 prosenttia suurempi kuin edellisvuoden vastaavana aikana. Koko vuonna ratatöiden määrä oli yli 160 000.   

Lentoliikenne 

Vuonna 2023 lennonvarmistuksessa sopeuduttiin uuteen normaaliin aikaan. Pandemiaa ja Venäjän hyökkäyssotaa edeltävään ajankohtaan (2019) verrattuna lentoliikennettä oli kokonaisuudessaan Suomessa noin viidenneksen vähemmän. Lentoliikenne piristyi hieman loppuvuonna.  

”Lapin talvisesongin suosio kasvatti lentoliikenteen määrää loppuvuonna. Kasvuun vaikuttivat myös kiinalaisten ja Lähi-idän lentoyhtiöiden ylilentojen lisääntyminen Suomen ilmatilassa. Kokonaisuudessaan ylilentojen määrä kasvoi 11 prosenttia. Venäjän ja Kaliningradin välisten lentojen määrä on pysynyt suunnilleen samana viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Itämeren lentoturvallisuuden ylläpitämiseksi annamme näille lennoille lennonvarmistuspalvelua”, kertoo Fintrafficin lennonvarmistuksen toimitusjohtaja Raine Luojus. 

Liikennedata 

Fintrafficin digitaaliset palvelut kiinnostivat kansalaisia vuoden viimeisellä neljänneksellä - kaikki Fintrafficin digitaaliset palvelut keräsivät yhteensä noin miljoona käyntiä. Joulukuussa käynneissä saavutettiin kuukausittainen huippulukema 463 000. Luku on noin kolminkertainen tyypilliseen kesäkuukauteen verrattuna.  

Dataa hyödynnetään myös yhä enemmän muiden toimijoiden palveluiden ja sovellusten kehittämiseen. Fintrafficin tarjoamiin liikennedatan avoimiin rajapintoihin tehtiin loka-joulukuussa lähes 1,3 miljardia rajapintakutsua. Viime vuoden vastaavana ajankohtana kutsuja tehtiin 1,2 miljardia. Jaetun datan määrä kasvoi erityisesti raideliikenteen osalta. Joukkoliikenteen matkatietoihin tehtiin Digitransit-alustalla vastaavana aikana noin 3,79 miljardia rajapintakyselyä.