Hyppää pääsisältöön

Satamasovellus sekä liikenteen dataekosysteemin sääntökirjatyö pääsivät Sitran Datatalouden kiinnostavimmat -listalle

Sitran julkaisema, Suomen ensimmäinen Datatalouden kiinnostavimmat -lista nostaa esiin tämän hetken 24 kiinnostavinta dataratkaisua eri toimialoilta ja eri puolilta Suomea. Fintrafficin ja Satakunnan ammattikorkeakoulun yhdessä kehittämä Port Activity –sovellus sekä liikenteen dataekosysteemin sääntökirjatyö tunnistettiin molemmat onnistuneiksi datataloutta edistäviksi esimerkeiksi. 

Fintrafficin ja Satakunnan ammattikorkeakoulun yhdessä kehittämä Port Activity -sovellus pääsi listalle Palvelut yrityksille -kategoriassa. Sovellus tehostaa satamaliikennettä ja satamien toimintaa.  

Fintrafficin hankepäällikkö Olli Soininen kuvaa Port Activity -sovellusta erinomaiseksi esimerkiksi datatalouden projektin menestymisestä ja laajamittaisesta skaalautumisesta.  

“Ratkaisu kehitettiin alun perin ainoastaan kahdelle satamalle ja nyt tämä ratkaisu on otettu käyttöön jo yli 20 satamassa. Suuri kiitos kuuluu EU:n innovaatiorahoitukselle, joka on ollut projektin aloittava voima, sekä Suomen ja Ruotsin satamille, joiden tärkeä panos on ollut hankkeen ytimessä. Lisäksi Satakunnan Ammattikorkeakoulu (SAMK) ansaitsee tunnustusta palvelun suunnittelun ohjaamisesta EU-hankevaiheessa”, Soininen sanoo. 

Datatalouden kiinnostavimmat –arviointiraati kuvaa ratkaisua näin:  

“Port Activity -sovellus on huippuesimerkki onnistuneesta datatalouden projektista ja ratkaisujen skaalautuvuudesta. Alun perin ratkaisua on lähdetty kehittämään kahdelle satamalle, mutta nyt se onkin käytössä jo yli 20 satamassa eri maissa.” 

Kolme vuotta sitten perustetun, jo noin 200 toimijaa mukaan keränneen Liikenteen dataekosysteemin sääntökirjatyö puolestaan noteerattiin listalle infrakategoriasssa. Kiinnostavimmat-listalle nousi sekä itse malli että sen onnistunut hyödyntäminen liikenteen alalla. 

Fintrafficin ekosysteemi- ja teknologiajohtaja Janne Lautanala pitää liki 200 liikenteen alan toimijan Liikenteen dataekosysteemiä erinomaisena esimerkkinä aktiivisesta ekosysteemisestä toiminnasta. 

“Suuri kiitos kuuluu mukana oleville toimijoille, joiden aktiivisen osallistumisen kautta liikenteen dataa on saatu jakoon yhteen toimivassa muodossa – mahdollistaen sekä toiminnan tehostumisen että uuden liiketoiminnan. ” 

Arviointiraati kuvaa ratkaisua näin:  

”Datatalouden sääntökirja on kuin modernin liiketoiminnan yhteisviljelyopas. Sillä liikenteen suuret ja pienet toimijat ovat kyenneet näkemään tulevat mahdollisuudet yhdessä, kytkemään dataansa liiketoiminnallisesti yhteen ja hahmottamaan parempia palveluita, kuin mihin ne olisivat yksinään kyenneet. Sääntökirjan pohjalta ja yhdessä hahmotetut palvelut palvelevat asiakkaitaan kokonaisvaltaisemmin, ovat halvempia ja aiempaa laajemmin saavutettavia. Ensimmäiset onnistuneet käytännön yhteispalvelut näyttävät ruokkivan uusia avauksia myös muilla liiketoiminta-alueilla Suomessa, EU:ssa ja muualla maailmalla.” 

“Liikenteen ekosysteemi näyttäytyy käyttäjilleen parempina, kokonaisvaltaisempina, edullisempina ja laajemmin saavutettavina palveluina. Liikennejärjestelmälle se tuottaa sujuvuutta ja ennakoitavuutta. Palveluiden ja niiden osien tuottajille keskinäisten pelisääntöjen ja roolien selkeys mahdollistaa uutta liiketoimintaa vanhan rinnalle. Tämän ovat keskeiset suomalaiset liikenteen toimijat tunnistaneet.”   

Hakijoiden taso oli korkea 

Sitra valitsi ratkaisut uudelle listalle yhdessä datatalouden asiantuntijoista koostuneen arviointiraadin kanssa. Listalle pyrki lähes 80 ratkaisua Sitran järjestämässä avoimessa haussa. Datatalouden kiinnostavimmat -julkistamistilaisuudessa 12. joulukuuta kuvattiin, että hakijoiden taso oli todella korkea. Valintaraati teki kokonaisarvion mielenkiintoisuuteen, uutuusarvoon, vaikuttavuuteen, skaalattavuuteen ja reilun datatalouden periaatteisiin perustuen. 

Suomen ensimmäinen Datatalouden kiinnostavimmat -lista nostaa esiin tämän hetken 24 kiinnostavinta dataratkaisua eri toimialoilta ja eri puolilta Suomea, aina Porista Joensuuhun ja Helsingistä Sodankylään. Listalle valitut ratkaisut hyödyntävät dataa esimerkiksi kestävyyskysymysten ratkomiseksi, koulujen opetuksessa, kuluttajien hyvinvoinnin parantamiseksi, teollisuuden ja maatalouden uudistamiseksi tai liikenteen tehostamiseksi. 

Projektijohtaja Laura Halenius Sitrasta on ilahtunut, että Suomesta löytyy datatalouden edelläkävijöitä useilta toimialoilta, niin suuria vakiintuneita yrityksiä kuin kasvuyrityksiä, julkisia organisaatioita sekä oppilaitoksia. Tarjolla on datavetoisia palveluja sekä yrityksille että kuluttajille. 

”Dataa hyödyntävät yritykset ovat tutkitusti muita tuottavampia ja näemme tästä hyviä esimerkkejä myös Suomessa. Haluamme kannustaa yhä useampia tarttumaan datan tarjoamiin mahdollisuuksiin ja kehittämään omia dataan pohjautuvia ratkaisuja”, Halenius sanoo.  
 
Tietolaatikko 
Datatalouden mahdollisuuksia ja esteitä  

  • Euroopan unionin datatalouden arvon odotetaan kasvavan vuonna 2023 yli 600 miljardiin euroon. 

  • Suomessa datatalous on kasvanut vauhdilla ja vuonna 2021 kasvu oli EU:n keskiarvoa nopeampaa, liki 13 prosenttia. 

  • Suomen elinvoimaisen datavetoisen talouden ja yhteiskunnan kehittymisen hidasteita ovat esimerkiksi osaamisen kasvattamisen haaste ja se, että yritykset ja julkiset toimijat eivät tunne riittävästi dataan pohjautuvia toimintamalleja ja niiden tarjoamia mahdollisuuksia tuottaa hyötyjä.  

  • Suomalaisilla yrityksillä on kirittävää etenkin liiketoiminnallisten hyötyjen lunastamisessa, kertoi Etlan toteuttama ja Sitran rahoittama Digibarometri-tutkimus lokakuussa.  

  • EU vauhdittaa datavetoisen talouden etenemistä laajalla sääntelypaketilla ja järeällä rahoituksella, jonka tavoitteena on vahvistaa digipalveluita käyttävien ihmisten ja niitä tarjoavien pk-yritysten oikeuksia hyötyä datasta.   

Datatalouden kansallinen tiekartta näyttää suunnan ja toimet, joilla viedään eteenpäin suomalaisten hyvinvointia, vihreää siirtymää ja kilpailukykyä dataa hyödyntämällä: www.datataloudentiekartta.fi 

Jaa