Hyppää pääsisältöön

Pohjois-Suomen lentoasemilla aiempaa vilkkaampi vuodenvaihde – kuinka lennonvarmistus sujui sesonkiaikaan?

Vaikka lentoliikenne oli alavireessä läpi koko viime vuoden, lähti joulun ja vuodenvaihteen aikaan joulupukkia ja Lapin talvirientoja kokemaan suuri joukko turisteja. Kittilän ja Kuusamon lentoasemilla nähtiin noin 10 % nousu lentomäärissä aiempiin talviin verrattuna. Mitkä asiat vaikuttivat lentoliikenteen vilkkauteen? Kuinka lennonvarmistus sujui tavallista kiireisempänä sesonkina? Miltä kevät näyttää pohjoisen lentoliikenteen suhteen?

- Vuodenvaihteen sesonkiliikenne vastasi hyvin ennakko-odotuksia. Vastaavia määriä Pohjois-Suomen lentoasemilla on arviomme mukaan nähty viimeksi vuonna 2018. Tarkat luvut vuodenvaihteen lentoliikenteestä löytyvät Finavian julkaisuista, kertoo Fintrafficin lennonvarmistuksen Pohjois-Suomen aluepäällikkö Petri Rajaniemi.

Kittilän ja Rovaniemen kentät ovat Pohjois-Suomen vilkkaimmat lentoasemat. Myös lennot pienemmille Enontekiön, Kuusamon ja Ivalon kentille vilkastuivat vuodenvaihteessa. Suurin kasvu aiempiin talviin verrattuna nähtiin Kuusamon ja Kittilän lentoasemilla, joissa lentomäärät kasvoivat noin 10 %.

- Vilkastuneisiin lentomääriin vaikutti varmasti Lapin matkailun markkinoinnin onnistumisen lisäksi matkustuspatouma, joka on kasvanut pandemian aikana. Lappi koetaan turvalliseksi matkakohteeksi, koska täällä on väljää ja paljon luontoa, pohtii Fintrafficin lennonvarmistuksen verkostolentoasemista vastaava Tapio Nurmela.

Charter- eli tilauslentoja saapui Lappiin monipuolisesti eri puolilta Eurooppaa. Eniten lentoja saapui Britteinsaarilta, Ranskasta, Saksasta, Puolasta, Italiasta, Hollannista ja Ukrainasta. Latviasta ja Turkista lennettiin vuodenvaihteessa aiempaa enemmän Lappiin, kun taas Venäjältä matkustajia tuli poikkeuksellisen vähän.

- Pandemia on osaltaan varmasti vaikuttanut myös siihen, että business jet -lentomäärät pohjoisen kentillä lisääntyivät vuodenvaihteessa. Näillä lennoilla saapuu yleensä perheitä ja pieniä ryhmiä. Aiemmin huippu on ollut Rovaniemellä reilut viisikymmentä lentoa, kun nyt näitä lentoja saapui peräti seitsemisenkymmentä vuodenvaihteen sesongin aikana, jatkaa Nurmela.

Lennonvarmistuksen lomautettua henkilöstöä saatiin sesonkitöihin

Koronapandemia on ajanut koko lennonvarmistusalan murrokseen. Pohjoisen kentillä rekrytoidaan normaalioloissakin sesonkiluontoisia tekijöitä lennonvarmistukseen, mutta nyt työmahdollisuudet hyödynnettiin lomautetun lennonvarmistushenkilöstön työllistämiseen.

- Oli hienoa, että pystyimme tarjoamaan lomautetulle henkilöstölle sesonkityön mahdollisuuksia pohjoisessa. Henkilöstö on ollut hyvin motivoitunutta ja pärjännyt hyvin työmäärän kanssa. Sesonkiaikaan pienillä lentoasemilla liikkuu isoja liikennemääriä, minkä vuoksi yhteistyö aluelennonjohdon kanssa on tärkeää. Vuodenvaihteessa yhteistyö eri osapuolten välillä sujui esimerkillisesti, kehuu Rajaniemi.

Lentoliikenteellä tärkeä rooli pohjoisen matkailussa

Sanotaan, että Lappi elää matkailusta, ja alalla onkin valtava merkitys työllistymisen ja koko maakunnan elinvoiman kannalta. Vuoden työ tiivistyy suurelta osin lyhyeen talvisesonkiin, jossa lentoliikennekin on vahvasti mukana. Lentoliikenne on tärkeässä roolissa mahdollistamassa etenkin ulkomaalaisten matkustajien sujuvan kulkemisen Lapin elämysten pariin.

- Lennonvarmistuksessa huolehdimme, että lentoliikenne sujuu turvallisesti ja sujuvasti pohjoisen haastavissa olosuhteissa. Moni yhtiö lentää Lappiin maista, joissa Suomen kaltaiset sääolot eivät ole tuttuja, minkä vuoksi esimerkiksi kiitoteiden olosuhdemäärittelyt voivat aiheuttaa heille haasteita. Tällöin toimimme tulkkina olosuhteiden ja operaattorin välillä sekä autamme varmistamaan, että lennolla on kaikki tarvittava informaatio lennon turvalliseen suorittamiseen, jatkaa Rajaniemi.

Kevään suhteen ennusteet lentoliikenteen suhteen ovat positiiviset, vaikka epävarmuus leijuukin pandemian vuoksi yhä vahvasti ilmassa.

- Vakituiset reittilennot Keski-Euroopasta lupaavat pohjoisen lentoliikenteelle hyvää tulevaisuuteen. Epävarmuustekijöinä säilyvät kuitenkin lentoyhtiöiden kipuilu sairastapausten ja talouden kannalta sekä tiukat rajoitukset määränpäässä, pohtii Nurmela.

Jaa