Hyppää pääsisältöön
Airtrafficcontrollertower

Perfect flight yhdistää eri toimijoiden datan ja optimoi lentoreitit ympäristöystävällisemmän ilmatilan edistämiseksi

Julkaistu 3.1.2022

Tiesitkö, että polttoaineesta aiheutuvat CO2-päästöt ovat yksi suurimmista vaikutuksista, joka lentoliikenteellä on ympäristöön? Reittisuunnittelulla voidaan vaikuttaa merkittävästi siihen, kuinka paljon polttoainetta kuluu lennon eri vaiheissa, tinkimättä kuitenkaan lennon sujuvuudesta. Kuinka Perfect flight -projekti tukee maailman ympäristöystävällisimmän ilmatilan kehitystä? Millaisia huomioita testilennoilta saatiin ja kuinka ne kytkeytyvät suurempaan globaaliin tavoitteeseen?

Finnairin ja Fintrafficin lennonvarmistuksen yhteistyössä toteuttama Perfect flight -projekti pyrkii vähentämään polttoaine- ja CO2-päästöjä etsimällä keinoja toteuttaa lentoreittejä mahdollisimman optimoidusti ympäristön kannalta.

- On monta tekijää, jotka vaikuttavat siihen, että lento voidaan suunnitella ja toteuttaa mahdollisimman vähällä polttoaineella ja mahdollisimman pienillä CO2-päästöillä. Tutkimuksella kartoitettiin, vastaavatko Fintrafficin lennonvarmistuksen ja asiakkaidemme näkemykset näistä asioista sekä kuinka voimme lennonvarmistuksessa tukea asiakkaitamme kohti ympäristöystävällisintä lentoliikennettä, taustoittaa Fintrafficin lennonvarmistuksen projektivastaava Osmo Liimatainen.

Ympäristökuormaan voidaan vaikuttaa niin lennonsuunnittelussa, toteuttamisessa kuin saapumisessakin. Jokaisella lennolla tehdään monia päätöksiä, jotka vaikuttavat polttoaineen kulutukseen, ja vaikka päätökset voivat tuntua yksittäisillä lennoilla pieniltä, niiden merkitys kertaantuu, kun lentoja tehdään tuhansia vuodessa. Polttoainetehokkuuden kannalta paras lento luodaan yhteistyössä monen eri tahon kanssa, jakamalla tärkeätä dataa kaikkien käyttöön sen sijaan, että jokainen optimoisi oman toimintansa vain omaan tietoonsa pohjautuen.

Testilennoilla kerätystä datasta etsittiin syy-seuraussuhteita

Projektin alkuvaiheessa toteutettiin kaksi testilentoa, joista toinen lensi Helsingistä Kittilään ja toinen vastaavasti Ivalosta takaisin Helsinkiin. Lentoyhtiö sai suunnitella reitin vapaasti, huomioiden kuitenkin lentosuunnitelman asettamat rajoitukset, kuten Puolustusvoimain harjoitusalueet. Lennoista kerättiin dataa Fintrafficin omien järjestelmien lisäksi Finnairin ja muiden lentoon liittyvien organisaatioiden järjestelmistä.

- Etsimme datasta syy-seuraussuhteita ja loimme niiden pohjalta suunnitelman erilaisista mittareista, joista tärkeimmiksi nousivat matka, aika, polttoaine ja CO2. Testilennoilla optimoitu reitti ei tuonut ajallisesti merkittävää eroa, mutta matkaa säästyi 6 kilometriä, polttoainetta 100 kg sekä CO2:sta 300 kg, kertoo Liimatainen.

Aina suorin reitti ei ole energiatehokkain, sillä tuuli vaikuttaa polttoaineen kulutukseen merkittävästi. Joskus onkin kannattavampaa lentää pidempää reittiä myötätuulessa verrattuna kilometrien tai ajan kannalta lyhyimpään reittiin vastatuulessa. Myötätuulessa polttoaineen kulutus vähenee ilman nopeuden pienentymistä. Tämän vuoksi tuulikomponentin vaikutus reittiin tulisikin pystyä huomioimaan reitittäessä lennot mahdollisimman polttoainetehokkaasti. Mannertenvälisillä lennoilla tuulen vaikutus on vieläkin merkittävämpi.

- Tuulet vaihtuvat joka päivä. Tämä pitäisi pystyä huomioimaan reittisuunnittelussa niin, että lennonvarmistus voi mahdollistaa ympäristön kannalta tehokkaimmat reitit, pitäen ilmatilan ja lentoliikenteen kuitenkin turvallisena. Tämä liittyy vahvasti lentoliikenteen sujuvuuteen, joka on yksi Fintrafficin lennonvarmistuksen strategian ydinasioita. Ympäristönäkökulman huomioiminen tulee kuitenkin suhteuttaa niin, ettei siitä aiheudu lennonjohdolle ongelmia esimerkiksi ruuhkien vuoksi. Ennakoitavuus ja ilmatilan yhteensovittaminen kolmansien osapuolten kanssa on suunniteltava niin, etteivät ne häiritse reittiliikenteen sujuvuutta, avaa Liimatainen.

Tavoitteena luoda globaali mittaristo ja vahvistaa yhteistyötä ilmailualalla

Suomessa on tehty jo paljon töitä lentoreittien optimoinnissa ympäristönäkökulmasta. Nyt kehitystyöhön halutaan haastaa myös muut lentoliikenteen parissa toimivat tahot maailmalla.

- Tavoitteenamme on luoda globaali mittaristo, jonka avulla voimme haastaa alan toimijat maailmalla tekoihin kohti ympäristöystävällisempää ja taloudellisempaa lentoliikennettä. Tähän tarvitsemme vahvaa yhteistyötä eri tahojen välillä sekä eri organisaatioiden tuottamaa dataa. Selkeän mittariston avulla voimme seurata kehitystä sekä kouluttaa ja jalkauttaa tietoa henkilöstölle peilaten tuloksia projektiin, kertoo Liimatainen.

Parhaillaan Fintrafficin lennonvarmistus rakentaa yhdessä Finnairin lennonsuunnitteluosaston kanssa mallia, jossa Perfect flight -lentomalli voidaan automatisoida manuaalisen laskennan sijaan, tavoitteena laskea, kuinka lähelle optimilentoa voidaan todellisuudessa päästä. Optimoidun lennon prosessi pilkotaan osiin ja tutkitaan: mistä aiheutuu ympäristökuormaa? Toistuvatko tietyt kuormittavat tilanteet? Mitä prosessin vaiheita voidaan mahdollisesti parantaa? Analyysin tarkentuessa voidaan ryhtyä kehittämään palvelukokonaisuutta.

- Perfect flight on mainio esimerkki poikkeuksellisen hienosta yhteistyöstä, jossa tiedolla tehdään koko alalle hyvää. Projekti on mahdollistanut sen, että voimme oppia toisiltamme sekä tehdä yhdessä töitä isomman asian eteen. Kyseessä ei kuitenkaan ole pelkkä yksittäinen projekti, vaan ilmailun seuraava suunta, joka vaatii meiltä jatkuvaa kehitystä. Ensin otamme datan haltuun ja opimme käyttämään sitä tähän käyttötarkoitukseen, sitten siirrymme kehittämään yksityiskohtia tarkemmin, kiteyttää Liimatainen.

Jaa