Pakkasesta huolimatta Drolo-hankkeen konsepti saatiin toteutettua onnistuneesti
Fintrafficin lennonvarmistus kehittää ja vauhdittaa dronejen ammattikäyttöä yhdessä useiden kaupallisten ja tutkimusalan toimijoiden, kuten VTT, Nokia ja Business Oulu, kanssa. Millaisille uusille hyödyille dronejen käyttö avaa mahdollisuuden? Entä mitä uusia toimintamalleja laajempi käyttöönotto vaatii?
Miehittämättömien ilma-alusten eli dronejen ammattikäyttöä edistävän Drolo-hakkeen testilennot toteutettiin torstaina 10.11. Oulun lentokentällä ja sen lähialueilla hyvin tuloksin. Testauksessa mallinnettiin eri vaihtoehtoja miehitetyn ja miehittämättömän ilmailun yhdistämiselle valvotussa ilmatilassa. Tavoitteena oli selvittää, voidaanko droneilla lentää turvallisesti samassa ilmatilassa esimerkiksi Finnairin koneiden kanssa.
Alunperin keskiviikolle ja torstaille suunnitellut lennot jouduttiin osin perumaan, kun pakkanen ja jäätävä sää esti lentojen toteutumisen. Torstaina onnistuttiin kuitenkin suorittamaan aamupäivästä kaksi lyhyttä lentoa.
”Olosuhteet olivat kylmän sään puolesta sen verran haastavat, että pidimme lennot lyhyinä. Emme halunneet ottaa sitä riskiä, että drone keräisi liikaa jäätä, jolloin sen suorituskyky laskisi”, sanoo Fintrafficin lennonvarmistuksen johtaja Pasi Nikama.
Droonien hyödyntäminen mahdollistaa nopeammat kuljetukset
Projekti todisti, että miehittämättömien lentojen toteuttaminen samassa ilmatilassa miehitettyjen lentojen kanssa on mahdollista toteuttaa. Kaikki suunnitelmat, operatiiviset mallit ja tarvittavat turvallisuustarkastelut käytiin läpi erinomaisen hyvässä yhteistyössä Traficomin kanssa.
Lennot onnistuttiin tekemään valvotussa ilmatilassa ilman erillisen aluevarauksen tekemistä. Ratkaisu poikkeaa aikaisemmasta toimintamallista, jolloin näköyhteyden ulkopuolella (BVLOS eli Beyond Visual Line of Sight) tapahtuvalle toiminnalle on pitänyt tehdä aluevaraus. Tämä on estänyt saman aikaisen liikenteen esimerkiksi kaupallisilta lennoilta.
”Tavoitteenamme on, että nyt kun olemme onnistuneet mallintamaan tätä toimintatapaa, voimme laajentaa menetelmää kaupallisiin tarkoituksiin. Dronekuljetuksilla pystytään nopeuttamaan toimituksia vesistöjen ja maantieruuhkien yli, mikä voi hyödyntää esimerkiksi lääkkeiden ja näytteiden kuljetuksia”, Nikama kertoo.
Toimintamallit pystytään ottamaan laajasti käyttöön
Drolo-hanke on hyvin ajankohtainen, sillä miehittämättömän ilmailun toimintaa ja hallintaa koskeva EU-sääntelyn on määrä tulla voimaan vuoden 2023 tammikuun 26. päivä. Sääntely pyrkii luomaan pelisäännöt ilmatiloille, jossa droonit voisivat toimia turvallisesti muiden ilma-alusten kanssa.
Kyseessä on ainutlaatuinen hanke, sillä samantyyppisiä projekteja ei ole kansainväliselläkään tasolla tiedossa montakaan kappaletta.
”Hankkeen toimintamallit ovat mallinnettavissa oikeastaan missä tahansa. Fintraffic on esimerkiksi tekemässä yhdessä ruotsalaisen Independent Business Groupin kanssa AAM-tutkimusta (Advanced Air Mobility), jossa tutkitaan miehittämättömän ilmatilan käyttöä Tampereella. Olemme nyt luoneet proseduurit, joiden avulla toimintaa voi lähteä kehittämään”, Nikama sanoo.
Drolo-hankkeen testaustoimintaa jatketaan vielä talven ja ensi kevään aikana. Projektissa pyritään testaamaan lentotoimintaa myös asutuskeskustan yläpuolella sekä mahdollisesti uudistamaan BVLOS – lentotoimintaa lentoaseman läheisyydessä.
