Oletko koskaan miettinyt, miltä työ Fintrafficin meriliikennekeskuksessa näyttää? Mitä kaikkea mahtuu yli 12 tunnin vuoroon salissa, jossa seurataan Suomen rannikkoalueen vilkasta kauppamerenkulkua ja pidetään yhteyttä tankkereiden, rahtialusten ja matkustajalaivojen komentosilloille vuorokauden ympäri? Nyt ääneen pääsee Fintrafficin Suomenlahden meriliikennekeskuksen vuoropäällikkö Hanna Hartikainen, joka avaa, miltä työvuoro näyttää sisältä käsin.
Miten aikoinasi päädyit töihin Fintrafficin meriliikennekeskukseen?
Työ meriliikennekeskuksessa tuntui kiinnostavalta vaihtoehdolta laivatyön jälkeen. Olin työskennellyt puolimatruusina ja kansipäällystössä pääasiassa Itämeren liikenteessä, ja viimeisin laivani oli m/s Carisma, jossa työskentelin yliperämiehenä. Meriliikennekeskuksessa olen viihtynyt nyt jo yhdeksän vuoden ajan.
Meriliikennekeskuksissa työskentelee alansa konkareita. Millainen osaaminen meriliikennekeskuksessa työskenteleviltä vaaditaan?
Meriliikennekeskuksessa työskentelee alusliikenneohjaajia. Työn taustaksi vaaditaan vähintään vahtiperämiehen tutkinto sekä aikaisemmin myönnetty vahtiperämiehen pätevyyskirja. Itse olen esimerkiksi valmistunut merikapteeniksi ammattikorkeakoulusta ja seilannut yliperämiehen pätevyyskirjaan asti.
Näiden lisäksi työhön valitut käyvät alusliikenteenohjauksen peruskurssin ja kouluttautuvat työpaikkakouluttajien opastuksella tietylle VTS-alueelle, ns. sektorille, joihin Suomen rannikkoalue on jaettu. Kun koulutukset on läpikäyty, voi uusi työntekijä työskennellä itsenäisesti alusliikenneohjaajana opiskelemallaan sektorilla, joita ovat esimerkiksi Bothnia VTS, Archipelago VTS, Hanko VTS ja Helsinki VTS.
Työ on vuorotyötä, kerrotko siitä muutamalla sanalla?
Vuoron pituus on 12,5 tuntia ja vahtia vaihdetaan aina aamulla ja illalla. Itse työ pysyy vuorojen välillä aika lailla samanlaisena, mutta liikenteellisesti yöt voivat olla hiukan rauhallisempia. Sektoreiden välillä on tässä eroja, jotkut liikennealueet hiljenevät liki totaalisesti yöksi, kun taas joillakin sektoreilla vuorokausivaihtelua ei juuri havaitse.
Jokaiselle sektorille on osoitettu operaattori, joka hoitaa alueensa liikenteenohjauksen ja siihen liittyvät työt itsenäisesti. Vuoropäällikkö on hallinnollisten töiden ohella operaattoreiden tukena operatiivisessa työssä sekä huolehtii työn riittävästä tauotuksesta.
Mitä kaikkea yksi työvuorosi pitää sisällään? Millainen on siis päivä meriliikennekeskuksessa?
Vuoropäällikön vastuut ja työtehtävät vaihtelevat yö- ja päivävuorojen välillä. Päivävuoroon liittyy enemmän hallinnollisia töitä sekä esimerkiksi laitteistojen toimivuuksien tarkastuksia, yövuoron keskittyessä operatiiviseen työhön.
Normaali päivävuoro pitää sisällään esimerkiksi työaika- ja sektorituntikirjauksia, raporttien laatimisen, turvallisuuskierroksen, elektronisten karttojen päivityksen, tarvittavat sijaisjärjestelyt, liikenneoperaattoreiden työn tauotuksen ja niin edelleen.
Sektorilla työhön kuuluu liikenteenohjauksen ohella esimerkiksi turvalaitteiden vikailmoitusten käsittely, sektorikohtaisen sähköpostin ylläpito ja yhteydenpito eri sidosryhmiin.
Meriliikennekeskus valvoo keskeytyksettömästi, että liikenne on turvallista, sujuvaa ja häiriötöntä
Toimiva ja tehokas merilogistiikka on avainasemassa Suomen ulkomaankaupan onnistumisessa ja kilpailukyvyn ylläpitämisessä, sillä 96 prosenttia viennistämme ja tuonnistamme kulkee meritse. Euroopan turvallisuustilanteen kiristymisen myötä merenkulun toimintaympäristö on muuttunut viime vuosien aikana, erityisesti Suomenlahdella. Lukuisat GNSS-häiriöt ja Venäjän varjolaivaston toiminta edellyttävät entistä suurempaa valppautta myös Fintrafficin meriliikennekeskuksessa.
Mitä kaikkea itse liikenteenohjauksessa tehdään päivän aikana?
Perustehtävämme on ohjata liikennettä sekä tiedottaa aluksille niiden kulkuun vaikuttavista seikoista, kuten muusta liikenteestä, kehittyvistä vaaratilanteista, sää- ja jääolosuhteista sekä turvalaitevioista.
Alusten, kuten tankkereiden ja matkustajalaivojen, liikkeitä seurataan AIS-tilannekuvan sekä tutkakuvan perusteella. Käytännössä VTS-alueella liikkuvat alukset kiinnitetään niiden ilmoittamaan reittiin ja niille annetaan matkan aikana tarpeellinen tieto esimerkiksi kohtaavasta tai risteävästä liikenteestä ja turvalaitevioista. Aluksilta vastaanotetaan myös ilmoitukset alueelle saapumisesta sekä irrotuksista ja kiinnityksistä satamaan. Yhteydenpito aluksiin tapahtuu VHF-radiolla.
Millaisilla rutiineilla varmistetaan, että tilannekuva siirtyy vuorolta toiselle?
Vahdinvaihtoon on varattu riittävästi aikaa. Vapaavuorolle lähtevä antaa vahtiin saapuvalle tilannekatsauksen, jossa läpikäydään sen hetkinen liikennetilanne ja välittömästi odotettavissa olevat asiat. Vahdinvaihtoa ja muistia tukee vahdinvaihtolista, johon kirjataan työvuoron aikana kaikki sektorilla työskentelyyn oleellisesti vaikuttavat asiat kaikille tiedoksi.
Ennen vahdin luovuttamista varmistetaan siis, että kaikki oleellinen tieto on kirjattu vahdinvaihtomuistioon ja muihin dokumentteihin ja että liikennetilanne on stabiili.
Milloin työvuorossa tulee tunne, että päivä on onnistunut? Ja millaisia hetkiä työvuoroissa jää erityisesti mieleen?
Onnistumisena voidaan pitää sitä, että liikenne sujuu jouhevasti eikä riskitilanteita pääse tapahtumaan. Tällöin on toimittu onnistuneesti proaktiivisesti. Onnistumisesta kertoo hyvä fiilis vuoron päätteeksi.
Mieleen jäävät myös tilanteet, joissa on saanut hoidettua onnistuneesti jonkin tavallisuudesta poikkeavan tilanteen.
Viime vuonna meriliikennekeskuksessa puututtiin alusten liikkumiseen ennakoivasti noin 18 000 kertaa turvallisuuden ja liikenteen sujuvuuden varmistamiseksi.
Mitä ihmiset eivät yleensä tiedä meriliikennekeskuksen työstä?
Työmme monipuolisuus ja laaja-alaisuus. Olemme linkittyneitä lähes koko suomalaiseen merenkulkukenttään sidosryhmäyhteistyön kautta. Myös yhteiskunnallinen merkittävyytemme on huomattavaa. Esimerkiksi viime vuonna estimme kahdeksan mahdollista karilleajoa ja ehkäisimme läheltä piti -tilanteita kehittymästä onnettomuuksiksi suojellen samalla herkkää meriympäristöä.
Tiesitkö? Alukset, joiden suurin pituus on vähintään 24 metriä, ovat velvollisia osallistumaan alusliikennepalveluun. Liikkuessaan VTS-alueella alusten on ylläpidettävä jatkuvaa päivystystä alueen työskentelykanavalla sekä noudatettava VTS-alueella tapahtuvaa liikennöintiä koskevia säännöksiä.
Alusliikennepalvelun tavoitteena on parantaa merenkulun turvallisuutta sekä edistää alusliikenteen sujuvuutta ja tehokkuutta. Lisäksi tavoitteena on ennaltaehkäistä onnettomuuksia ja niistä mahdollisesti syntyviä ympäristöhaittoja.
Näihin tavoitteisiin päästäkseen Fintrafficin meriliikennekeskukset toimivat ympäri vuorokauden vuoden jokaisena päivänä. Päivystyksen ansiosta alukset saavat kaikkina vuorokaudenaikoina matkansa varrella tiedotuksia aluksen turvalliseen kulkuun liittyvistä asioista sekä tarvitessaan navigointiapua.
