Suomessa on vuosikymmenten vahva kokemus lennonjohtotoiminnasta haastavissa sääolosuhteissa. Tuo kokemus yhdistettynä kattavaan sääennusteeseen ja hyvään yhteispeliin eri toimijoiden kanssa auttaa lennonjohtoa minimoimaan huonon sään vaikutukset lentoliikenteeseen. Millaiset sääolosuhteet aiheuttavat haasteita lentoliikenteelle? Kuinka lennonjohdossa varmistetaan, että koneet voivat sääolosuhteista huolimatta liikkua ilmatilassa ja lentoasemilla turvallisesti? Miten lennonjohdon käyttämä sääennuste syntyy käytännössä?
Suomessa on totuttu vaihteleviin ja haastaviin sääolosuhteisiin eri vuodenaikoina, minkä vuoksi sade, kova pakkanen tai voimakas tuulikaan eivät välttämättä vaikuta lennonjohdon päivittäiseen toimintaan merkittävästi. Tavallistakin tarkempaa yhteispeliä ja lisääntynyttä vuorovaikutusta vaatii kuitenkin näkyvyyteen ja kiitotien olosuhteisiin vaikuttava sää, kuten lumisade, jää tai sankka sumu.
Sään vaikutus korostuu lentoasemien läheisyydessä
Aluelennonjohto ottaa lennonjohtovastuun silloin, kun kone poistuu lentoaseman ilmatilasta, ja luovuttaa vastaavasti koneen lähi- tai lähestymislennonjohdolle, kun se saapuu määränpäässään lentoaseman ilmatilaan. Lähi- ja lähestymislennonjohto vastaa lennonjohtotoiminnasta lentokenttäalueilla ja niiden läheisyydessä. Sään vaikutus korostuu juuri lähilennonjohdossa, sillä lentokoneiden lisäksi kenttäalueella liikkuu mm. kunnossapidon ajoneuvoja. Lentoasemilla erikoistilanteita aiheuttavia sääolosuhteita ovat erityisesti lumisade ja kiitoteiden jäätyminen.
- Lentoliikenne ei voi käyttää kiitotiealuetta silloin, kun kunnossapito puhdistaa sitä lumesta tai poistaa jäätä. Ja vaikka kunnossapito tekee hyvää työtä, ei liukkautta ole mahdollista poistaa kiitotieltä kokonaan. Liukkaalla kenttäalueella operointi vaatii kaikilta vielä tavallistakin tarkempaa toimintaa. Kentälle saapuvien ja sieltä lähtevien lentokoneiden määrää täytyy myös tarvittaessa säädellä, jotta sään vaatimat turvallisuutta tukevat toimenpiteet voidaan toteuttaa, kertoo operatiivinen apulaispäällikkö Pasi Olli Fintrafficin lennonvarmistuksesta.
Joskus sää aiheuttaa sen, ettei lentoasemalle voida laskeutua tai sieltä lähteä lainkaan ennen olosuhteiden parantumista. Tällaisia tilanteita voi syntyä esimerkiksi sankan sumun huonontaman näkyvyyden tai voimakkaan sivutuulen vuoksi. Kesäiset ukkoset lisäävät puolestaan lennonjohtotoiminnan ennakoimattomuutta: ennalta suunniteltuja lentoreittejä voidaan joutua muuttamaan äkillisesti, sillä lentokoneiden ei ole turvallista lentää ukkospilvien läpi.
- Erikoistilanteissa lennonjohdon tekemän koordinaation tarve ja kuormitus lisääntyy, kun eri tahoilta tulee tavallista enemmän tiedusteluja ja selvitettävää. Myös kommunikaation tarve lisääntyy eri osapuolten välillä, sillä tavallisesti lennonjohtotoiminnassa käytetään muutaman sekunnin pituisia viestejä välittämään paljon tietoa. Poikkeustilanteessa asioita joudutaan selittämään pidemmin, jotta tilanne ja toimintaohjeet ovat kaikille selkeät, jatkaa johtaja Pasi Nikama Fintrafficin lennonvarmistuksesta.
Kokonaiskuva säätilasta rakentuu eri lähteistä
Ilmatieteen laitos tuottaa lentosääpalvelua, joka välitetään lennonjohdon työpisteellä olevaan säähavaintoesitysjärjestelmään. Lennonjohtajalla on tämän ansiosta koko ajan työpisteellään näkyvissä reaaliaikaiset säätiedot mm. tuulesta, ilmanpaineesta, lämpötilasta ja lähituntien ennusteesta. Säätietoja välitetään myös kansainväliseen ilmailuviestiverkkoon.
Ilmatieteen laitoksen tuottaman säätiedon lisäksi lennonjohto saa tietoa säätilasta lentokentillä olevien lukuisten anturien avulla. Antureilla mitataan mm. pilvikorkeutta, näkyvyyttä ja kiitotien olosuhteita. Lisäksi säätilanteen kokonaiskuvan rakentamisessa saatetaan hyödyntää esimerkiksi tieliikenteen kelikameroita, netistä löytyviä avoimia sääsivustoja sekä lennonjohtajien tai lentäjien tekemiä havaintoja. Yhdistämällä tietoa eri lähteistä saadaan mahdollisimman kattava kokonaiskuva.
- Lentoasemilla tehdään puolen tunnin välein virallinen säähavainto vuorokauden ympäri, vuoden jokaisena päivänä. Jos sää yllättäen muuttuu, tämä havainto tehdään vielä tiheämmin. Muutaman tunnin välein julkaistaan sääolosuhteiden kehittymisestä kertova ennuste, joka on lennonjohdon lisäksi lentäjien käytössä. Laskeutuville ja lähteville lennoille säätiedot toimitetaan toki reaaliajassa, kertoo Olli.
Ennalta määritellyt yhteiset toimintatavat haastaville sääolosuhteille
Yhteistoiminta on turvallisen ilmailun ytimessä. Erilaisille haastaville sääolosuhteille onkin olemassa ennalta määritellyt ja harjoitellut toimintatavat, joiden pohjalta kaikki osapuolet tietävät toimia oikein sään huonontuessa. Yhteispeli lennonjohdon, kunnossapidon ja lentäjien välillä korostuu haastavissa sääolosuhteissa erityisesti lentokenttäalueella.
- Ennakointi vaatii aina luotettavan sääennusteen, minkä vuoksi reaaliaikainen ja mahdollisimman kattava kokonaiskuva säätilanteesta on tärkeä osa lennonjohtotyötä. Esimerkiksi tuulen suunta voi vaikuttaa siihen, mikä kiitotie koneiden laskeutumiseen valitaan, mikä puolestaan voi vaikuttaa siihen, millaisia lähestymislaitteita käytetään. Sää kytkeytyy moneen asiaan, kertoo Olli.
Liikennettä joudutaan joskus myös säätelemään sään ollessa huono. Säätelyllä tässä tarkoitetaan liikennekapasiteetin mitoittamista keli- ja kiitotieolosuhteisiin sopivaksi siten, ettei lentoliikenne ruuhkaudu ilmassa. Säätelytoimenpiteiden perusteella ilma-aluksille jaetaan mm. lähtöaikoja, jotka pitävät ilma-alukset lähtökentillä maassa, kunnes niiden on luvallista aloittaa matkansa kohti määränpäätä. Näin ilmaliikenteen kokonaiskapasiteetti pidetään ennalta määritellyllä tasolla.
- Jos lennon olisi pitänyt lähteä vaikkapa Amsterdamista kohti Helsinkiä tiettyyn aikaan, voi järjestelmä ilmoittaa, että lähtöä on viivytettävä esimerkiksi puolen tunnin verran. Näin voidaan varmistaa, että haastaviin sääolosuhteisiin saapuvat koneet pääsevät kaikki laskeutumaan ilman, että lentokentän kapasiteetti niiden vastaanottamiseen ylittyy, jatkaa Nikama.
