Liikennevalot eivät vaihdu sattumalta – näin ne toimivat oikeasti

Olet joskus saattanut istua punaisissa valoissa ja ihmetellä, millä logiikalla liikennevalot oikein vaihtuvat. Vaikka liikennevalot ovat tavallinen näky katukuvassa, toiminta niiden taustalla ei välttämättä ole kaikille tuttua. Liikennevalojen toiminta on kuitenkin hyvin tarkkaan määritelty lainsäädännössä, jotta voidaan varmistua, että ne toimivat kaikkialla samalla tavalla.

Kuinka liikennevalot toimivat käytännössä?

Suomessa on noin 2200 liikennevaloristeystä, joista Fintraffic hallinnoi noin seitsemääsataa. Loput valoista ovat kaupunkien ja kuntien hoitamia. Yleisimpien puna-kelta-vihreiden liikennevalojen lisäksi tunneleiden suulla on omia liikennevaloja, kuten kaistaopasteita. Myös raitiovaunuille, pyöräilijöille ja jalankulkijoille on omat liikennevalonsa.

Näet liikennevaloristeyksessä tien reunassa harmaan metallilaatikon. Tämä on liikennevalokoje, joka ohjaa kyseisen risteyksen liikennevaloja. Asfalttiin upotetut anturit tunnistavat auton saapumisen risteykseen ja lähettävät tästä tiedon eteenpäin kojeelle, jotta järjestelmä tietää vaihtaa valot sopivassa kohdassa. Usein liikennevaloihin on linkitetty yhteys muihin saman alueen liikennevaloihin, jolloin valot kommunikoivat keskenään. Tämän ansiosta saatat välillä nauttia niin sanotusta vihreästä aallosta ajaessasi.

Auton tunnistamiseen perustuvan valojen vaihtumisen lisäksi liikennevaloissa on etenkin ruuhkaisemmilla teillä automaattisesti toimivia ohjelmia, joiden perusteella valot vaihtuvat. Esimerkiksi suurten kaupunkien työmatkaliikenne on huomioitu niin, että aamuisin annetaan enemmän vihreää valoa kaupunkiin sisään tulevalle autovirralle, kun taas iltapäivällä kaupungista pääsee helpommin poistumaan.

Julkisen liikenteen osalta isommissa kaupungeissa on luotu liikennevalojen suunnittelussa joukkoliikenne-etuuksia. Tämä tarkoittaa sitä, että valoissa on tunnistin, jolla se huomioi lähestyvät joukkoliikenteen kulkuneuvot sekä päästää ne jouhevasti valoista läpi. Tällä säästetään aikaa ja päästöjä, kun esimerkiksi bussin ei tarvitse seistä turhaan liikennevaloissa odottamassa. Automatisoidun toiminnan lisäksi liikennevaloja voidaan seurata ja ohjata keskusjärjestelmän kautta.

Liikennevaloilla parannetaan liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta

Liikennevalojen sijoittelussa paikallisilla ELY-keskuksilla on vahva rooli, sillä heillä on paras tuntemus alueensa liikennetilanteesta. Liikenneinsinöörit laskevat mm. liikennemääriä ja turvallisuuteen vaikuttavia tekijöitä, joiden pohjalta ehdotetaan, mihin paikkoihin liikennevaloilla on tarvetta. Valoja saa pääsääntöisesti asentaa vain tieosuuksille, joiden maksiminopeus on 70 km/h. Mikäli valo on poikkeuksellisella paikalla tai sitä ei voida havaita tarpeeksi kaukaa, tulee siitä varoittaa erillisellä liikennemerkillä.

Liikennevalojen merkityksen huomaa usein vasta silloin, kun ne ovat jostain syystä pois käytöstä. Mietitään esimerkkinä tilannetta, jossa kaikki Helsingin kaupungin ja kaupunkiin tulevien sisääntuloväylien liikennevalot sammutetaan samaan aikaan. Kuinka sujuvaa liikenne on sen jälkeen? Liikennevaloilla on sujuvuuden ja turvallisuuden kannalta suuri merkitys etenkin ruuhkaisilla teillä ja haastavissa risteyksissä.

Tulevaisuudessa liikennevalot kommunikoivat jopa suoraan auton kanssa

Liikennevalot tulevat kehittymään tulevaisuudessa merkittävästi. Kehitteillä on adaptiivisia järjestelmiä, joissa liikennevalot oppivat risteyksen liikennemäärät ja osaavat automaattisesti mukautua niille sopivaan rytmiin. Mahdollisuuksia tuovat myös C-ITS-järjestelmät, joissa liikennevalot kommunikoivat automaattisesti tienvarsiopasteiden tai jopa suoraan autojen kanssa. Järjestelmä voi esimerkiksi ilmoittaa, että kolmen minuutin päästä on väistettävä paloautoa tai että mikäli matka jatkuu samalla nopeudella, ehtii seuraavista liikennevaloista vielä vihreällä läpi.

Modernit liikennevalojärjestelmät auttavat edistämään uudella tavalla liikenteen sujuvuutta vähentäen päästöjä, helpottavat liikenteessä ennakointia ja reagointia sekä parantavat liikenneturvallisuutta. Autoilijalle liikennevaloista on iloa myös polttoainekulujen säästön myötä – kun liikenne on sujuvaa, kuluu polttoainettakin vähemmän.

Älykkäät liikennevalojärjestelmät tukevat hyvin Fintrafficin tieliikenneohjauksen visiota maailman turvallisimmasta, älykkäimmästä ja ympäristöystävällisimmästä liikenteestä. Yhdessä kumppaneidemme kanssa haluamme mahdollistaa turvallisen ja sujuvan liikkumisen älykkäitä palveluita hyödyntämällä.

 

HALI-järjestelmä luo hälytysajoneuvoille vihreän valoaallon

Hälytysajoneuvojen liikennevaloetuusjärjestelmä HALI on täysin automaattinen liikennevalojen etuusjärjestelmä, joka ohjaa liikennevalot automaattisesti vihreäksi, kun hälytysajossa oleva ajoneuvo lähestyy valo-ohjattua risteystä.

Kuinka HALI toimii?

Hälytysajoneuvot lähettävät satelliittipaikannukseen perustuen sijaintitietoaan mobiilidataverkon välityksellä keskusjärjestelmälle, josta HALI päättelee kulloisenkin liikennevalojen ohjaustarpeen sekä lähettää liikennevalokojeille tarvittavat ohjauskäskyt.

HALI parantaa merkittävästi hälytysajoneuvojen risteysturvallisuutta, nopeuttaa avun saapumista perille sekä parantaa hälytysajojen ekologisuutta. Yleisten arvioiden mukaan järjestelmän avulla pystytään vähentämään hälytysajoneuvo-onnettomuuksia vähintään 80 %.

Tavoitteena kansallinen järjestelmä

Vaikka HALI:n piirissä on jo nyt ollut viidennes maamme liikennevaloista ja hälytysajoneuvoista, on järjestelmä toiminut tähän saakka vain paikallisesti. Nyt rakenteilla on kansallinen järjestelmä, joka mahdollistaa järjestelmän hyödyntämisen yli kuntarajojen. Tavoitteena on, että vuosien 2023-2024 aikana kansallinen HALI-järjestelmä kattaisi suurimman osan Suomen kunnista.

Kansallisen järjestelmän hyödyt nousevat esiin esimerkiksi silloin, kun ambulanssin on ajettava hälytysajona Tampereelta Helsinkiin. Tähän saakka järjestelmän hyödyt ovat katkenneet, kun kuntaraja ylitetään. Tulevaisuudessa HALI mahdollistaa saumattoman hälytysajon tarvittaessa halki Suomen.

Artikkelia varten haastateltu Fintrafficin infrahankkeiden yksikön päällikkö Jukka Värriä.