Liikenne vilkastui loppuvuonna – raide- ja tieliikenne maltillisessa kasvussa, digipalvelut ennätystahdissa

Junaliikenne ja maantieliikenne vilkastuivat loppuvuonna Suomessa. Lähijunien ja kaukoliikenteen matkustajamäärät kasvoivat, ja myös henkilö- ja pakettiautojen määrä maanteillä nousi edellisvuoteen verrattuna. Suomen ilmatilan yli lentäviä lentokoneita on sen sijaan historiallisen vähän. Samaan aikaan Fintrafficin digipalveluiden käyttö kasvoi lähes 30 prosenttia, ja Fintraffic Mobiili -sovellus rikkoi 130 000 latauksen rajan.

"Turvallinen, sujuva ja luotettava liikenne on toimivan yhteiskunnan perusta. Loppuvuonna liikenteessä näkyi selviä merkkejä vilkastumisesta niin raiteilla kuin maanteilläkin. Liikenteen kehitys heijastaa osaltaan arjen liikkumisen tarpeita ja hiljalleen toipuvaa taloutta. Samalla digipalveluidemme ja tarjoamamme avoimen datan kasvava käyttö kertoo siitä, että ajantasaisella liikennetiedolla on entistä suurempi rooli ihmisten liikkumisen suunnittelussa ja jokapäiväisessä päätöksenteossa.", sanoo toimitusjohtaja Pia Julin Fintrafficista.

Fintrafficin julkaisemia tie-, raide- ja lentoliikenteen liikennemäärätilastoja voi tarkastella täällä.

Junaliikenne vilkastui loppuvuonna – matkustajamäärät kasvoivat, tavaraliikenteessä notkahdusta

Lähiliikenteen liikennemäärät kasvoivat loka–joulukuussa 4,3 prosenttia. Kasvua selittävät erityisesti uudet ja tihennetyt vuorot. Myös kaukoliikenteen liikennemäärät kasvoivat loka–joulukuussa 2,9 prosenttia.

Tavaraliikenteen junien määrä sen sijaan jäi 5,2 prosenttia edellisvuotta pienemmäksi. Erityisesti Itä-Suomen suunnalla tavaraliikenne väheni. Savossa ja Länsi-Suomessa liikennemäärät ovat sen sijaan kasvussa. Kehitystä selittää osaltaan rajaliikenteen tilanne: kuljetusvirrat muodostuvat nyt aiempaa enemmän Suomen sisäisistä kuljetuksista Venäjän liikenteen sijaan.

Täsmällisyysluvuissa oli kohentumista edellisvuoteen verrattuna. Lähiliikenteen täsmällisyysprosentti oli 92,4 (+ 3,5 % yks.), kaukoliikenteessä 89,3 (+ 6,2 % yks.​) ja tavaraliikenteessä 94,1 (+ 2,6 % yks). Junaliikenteen täsmällisyyttä on tukenut alkutalven vähäluminen ja leuto sää, mikä on osaltaan parantanut liikenteen sujuvuutta. Loppuvuonna Hannes-myrsky vaikutti hetkellisesti täsmällisyyteen, mutta vauriot saatiin korjattua nopeasti ja vaikutukset jäivät kokonaisuutena vähäisiksi.

Vähäluminen alkutalvi näkyy myös ratatyömäärien maltillisempana määränä. Kaakkois-Suomessa ratatöitä on kuitenkin ollut viime vuoden loppupuoliskolla enemmän kuin vuoden 2024 vastaavana ajankohtana. Kasvua selittävät osin Kouvola–Luumäki-ratahankkeen työt.

Fintraffic, Väylävirasto ja muut rautatieliikenteen toimijat tekevät tiivistä yhteistyötä varmistaakseen liikenteen turvallisuuden ja sujuvuuden koko talvikauden ajan.

Raskaan liikenteen määrät edellisvuoden tasolla – kasvu pysähtynyt

Tieliikenteen kokonaismäärä pääteillä (valta- ja kantatiet) oli loka-joulukuussa hienoisessa nousussa viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna (2,7 %). Henkilö- ja pakettiautojen liikennemäärä kasvoi vuoden takaisesta 2,9 prosenttia.

Vuoden viimeisellä vuosineljänneksellä raskaan liikenteen määrät olivat kuta kuinkin viime vuoden tasolla (-0,1 %), ja edellisten kuukausien laskusuunta jatkui.

Kaikkiaan maantieliikenne kasvoi vuonna 2025 edellisvuoteen nähden 2,5 prosenttia. Henkilö- ja pakettiautojen kasvu oli 2,7 prosenttia ja raskaan liikenteen kasvu 0,9 prosenttia edellisvuotiseen verrattuna.

Lentoliikenne

Lentoliikenteessä on kokonaisuutena nähtävissä loppuvuoden osalta myönteisiä merkkejä, sillä sekä kotimaan että kansainvälinen liikenne kasvoivat hieman.

Kiinalaisten lentoyhtiöiden ylilennot jatkoivat laskuaan edellisvuoteen verrattuna, minkä seurauksena ylilentojen määrät ovat tällä hetkellä historiallisesti erittäin alhaisella tasolla.

Fintrafficin digipalveluiden käyttö kasvoi lähes 30 prosenttia

Fintrafficin tuottamaa liikennedataa hyödynnetään laajasti esimerkiksi navigaattoreissa, reittioppaissa ja erilaisissa digitaalisissa palveluissa, jotka helpottavat sujuvaa liikkumista ja kuljettamista arjessa.

Vuoden 2025 viimeisellä vuosineljänneksellä Fintrafficin digitaaliset palvelut keräsivät noin 3,49 miljoonaa käyntiä, kasvua vuoden takaiseen on 29 prosenttia (2,70 miljoonaa käyntiä Q4/2024).  Koko vuoden osalta palvelut keräsivät 11 miljoonaa käyntiä (7,8 milj. vuonna 2024).

Reaaliaikaiset tiedot tie- ja raideliikenteestä tarjoava Fintraffic Mobiili -sovellus keräsi vuoden loppuun kaikkiaan jo lähes 130 000 latausta ja on edelleen Fintrafficin suosituin palvelu keräten noin 2,46 miljoonaa käyttökertaa viimeisellä vuosineljänneksellä (1,73 miljoonaa / Q4 2024).  Kasvua oli 42 prosenttia. Viimeisellä vuosineljänneksellä sovellukseen tuotiin mukaan uusia tietolajeja ja lisättiin monipuolisempia tapoja vastaanottaa käyttäjää kiinnostavia liikennetiedotteita.

Fintrafficin Digitraffic-palvelussa tarjoamiin liikennedatan rajapintoihin tehtiin vuoden viimeisellä vuosineljänneksellä 1,2 miljardia kyselyä (1,3 miljardia Q4/2024). Digitrafficin kautta jaellaan muun muassa liikennetiedotteita, kelikamerakuvia ja reaaliaikaisia liikennemäärätietoja. 

Joukkoliikenteen matkatietoihin tehtiin Digitransit-alustalla vuoden viimeisellä neljänneksellä 4,43 miljardia rajapintakutsua (4,48 miljardia Q4/2024). Dataa jaettiin 66,36 TB (74,69 TB Q4/2024). Suomalaiset joukkoliikenteen reittioppaat hyödyntävät laajasti yhteistä tietopohjaa Digitransit-alustan kautta.  

Digitraffic- ja Digitransit-palvelujen rajapintakutsujen määrän lasku kertoo rajapintojen tehostuneesta toiminnasta: tiedot saadaan nyt nopeammin, tiiviimmin ja vähemmillä kutsuilla. Lisäksi osa tiedoista on siirtynyt muihin palveluihin.