EU-jäsenmailla on velvollisuus laatia lennonvarmistuspalveluille suorituskykysuunnitelma ja hyväksyttää se Euroopan komissiolla. Suomessa siirrytään vuodenvaihteessa seuraavaan viiden vuoden pituiseen suunnittelukauteen, kun RP4 (Reference period 4) otetaan käyttöön 1.1.2025. Suunnitelmassa asetetaan tavoitteet turvallisuudelle, ympäristölle, kapasiteetille ja kustannustehokkuudelle. Mistä on käytännössä kyse?
EU-lainsäädännön mukaan kunkin EU-maan on laadittava suorituskykysuunnitelma, jossa asetetaan tavoitteet lainsäädännön piirissä oleville palveluille. Ensimmäinen kausi (2012–2014) oli kolmen vuoden pituinen, minkä jälkeen siirryttiin viiden vuoden mittaisiin suunnittelukausiin. Suomessa asetuksen piiriin kuuluvat lentoreittipalvelu ja Helsinki-Vantaan lennonvarmistuspalvelu.
- Kapasiteetin, ympäristön ja turvallisuuden näkökulmasta suunnittelukauden vaihtuminen ei tuo suuria muutoksia, sillä lennonvarmistuspalveluiden taso Suomessa on jo nyt todella kova. Esimerkiksi viimeisen kymmenen vuoden aikana lentoliikenteessä ei ole nähty lainkaan lennonvarmistuspalveluistamme johtuvia viiveitä. Olemme pärjänneet hyvin myös ympäristön näkökulmasta esimerkiksi tehokkaiden lentoreittien valinnassa. Tärkein tavoitteemme onkin säilyttää näissä tulevina vuosina vahva nykytaso, kertoo Fintrafficin lennonvarmistuksen toimitusjohtaja Raine Luojus.
Traficom viimeistelee parhaillaan tulevan RP4-kauden suunnitelmaa, ja se toimitetaan syyskuun lopulla ministeriöön tarkistettavaksi. Tämän jälkeen suunnitelma siirtyy Euroopan komissiolle, joka arvioi tukeeko se riittävästi EU-tason tavoitteita.
Suunnittelukauden vaihtuminen näkyy hintojen nousuna
Suorituskykysuunnitelman kustannustehokkuusosio ja EU-lainsäädäntö määrittävät lainsäädännön piiriin kuuluvien palveluiden hinnoittelun. Käytännössä muutos seuraavalle RP-kaudelle näkyy hintojen nousuna, sillä palveluilla on nyt aiempaa suunnittelukautta vähemmän käyttäjiä.
- RP4 määrittää seuraavaksi viideksi vuodeksi ilmatilan käytön yksikköhinnan eli sen, mitä lentoyhtiöt maksavat Suomen ilmatilan käytöstä. Käytännössä yksikköhinta muodostuu laskemalla yhteen palvelun suunnitellut kustannukset ja aikaisemmilta vuosilta syntyneet EU-lainsäädännön mukaiset oikaisuerät sekä jakamalla näiden summa ennustetuilla liikennemäärillä. Nykyiselle RP3-suunnittelukaudelle oli kovat liikennearviot, jotka jäivät maailmantilanteen vuoksi toteutumatta. Näistä siirtyy nyt kustannuksia tulevalle kaudelle, mikä vaikuttaa suoraan yksikköhintaan, kertoo Business Controller Jarkko Luoma Fintrafficin lennonvarmistuksesta.
Suomi nousee hetkeksi kalliiksi ilmatilaksi, sillä vaikka lentoliikenteen kappalemäärät ovat jo lähellä aikaa ennen pandemiaa, ovat koneet maamme ilmatilassa nyt lyhyemmän aikaa. Lisäksi kalusto on muuttunut niin, että nykyään lennetään aiempaa pienemmillä ja kevyemmillä koneilla. Talouden näkökulmasta tämä tarkoittaa sitä, että työtä on lennonvarmistuksessa yhtä paljon kuin ennenkin, mutta sisään tuleva rahamäärä on pienempi.
Myös Venäjän hyökkäyssota heijastuu hinnoitteluun
Lentoliikenteen määriin vaikuttaa myös se, etteivät pakotteiden alaisten maiden yhtiöt saa lentää Venäjän ilmatilan yli tällä hetkellä. Pakotteet tuovat haastetta myös talouteen, kun pankit eivät halua vastaanottaa ja välittää maksuja venäläisiltä lentoyhtiöiltä. Tämän vuoksi Kalinigradin luottotappiot uhkaavat kasvaa. Lennonvarmistuksessa on varauduttava maailmantilanteen vuoksi moniin erilaisiin skenaarioihin, mikä heijastuu väistämättä myös kustannustehokkuuteen ja tulevien vuosien taloustavoitteiden saavuttamiseen. Tuloksessa tulee näkymään esimerkiksi tulevalla RP4-kaudella tehtävä iso 30 miljoonan euron järjestelmäuudistus.
- Vaikka muualla Euroopassa on toivuttu koronapandemian vaikutuksista hyvin, on meillä Venäjän hyökkäyssodan vuoksi hyvin erilainen tilanne. Vastaavassa tilanteessa ovat esimerkiksi Ruotsi, Viro, Puola ja Tanska, joilla on normaalisti paljon ylilentoliikennettä Venäjällä. Toivomme, että Euroopan komissio huomioi, että Suomessa on edessä uusi normaali, jossa liikennemäärät ovat pienentyneet, mutta joudumme tekemään merkittäviä investointeja esimerkiksi turvallisuuteen liittyen, pohtii Luojus.
