1 400 km Suomen suurimpia ja vilkasliikenteisimpiä pääväyliä. Lähes 20 tunnelia, joista pisimmät yli kaksi kilometriä pitkiä. Tuhansia ja taas tuhansia teknisiä laitteita - aina tunneliturvallisuuslaitteista vaihtuviin sähköisiin nopeusrajoitusmerkkeihin ja tiedotusopasteisiin. Tämä kaikki vaatii toimiakseen jatkuvaa ylläpitoa. Onkin aika kurkistaa mitä tehdään Fintrafficin tieliikenteenohjauksen ylläpitopuolella. Äänessä projektipäälliköt Juhani Henttunen ja Mika Anttila sekä yksikön päällikkö Jukka Värri.
Sujuva, turvallinen ja ympäristöystävällinen maantieliikenne ei synny itsestään. Se vaatii taaksensa mittavan määrän tienvarsitekniikkaa, jolla liikenteen turvallisuutta varmistetaan. Meille autoilijoille toimiva tienvarsitekniikka näkyy vaikkapa siinä, että maanteiden kunnossapito saa jatkuvaa reaaliaikaista kelitietoa, jolloin aurauskalusto ja liukkaudentorjunta ovat oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Se näkyy siinä, että sähköiset vaihtuvat nopeusrajoitukset moottoriteiden varsilla ohjaavat ajonopeuttamme siten, että vältämme edessä olevat ruuhkasumat tai osaamme varautua eri vaaratilanteisiin, kuten tienpinnan liukkauteen, hyvissä ajoin nopeuttamme laskemalla. Se näkyy myös siinä, että turvallisuuskriittisissä tunneleissa voimme ajaa turvallisin mielin tekniikan valvoessa herkeämättä tunneliturvallisuutta.
"Koko Suomen mittakaavassa puhutaan jopa 20 000 eri laitteen ja järjestelmän yhteispelistä, josta Fintrafficin tieliikenteenohjauksessa vastaamme. Laitteistojamme löytyy kaikilta vilkasliikenteisimmiltä pääväyliltä, isosta osasta maantietunneleita sekä rajanylityspaikoilta. Tällä kokonaispaletilla huolehditaan ympäri vuorokauden ja vuoden kaikkina päivinä, että liikenne sujuisi mahdollisimman turvallisesti ja häiriöttömästi. Ja täällä ylläpidossa luonnollisesti huolehdimme, että koko tekninen tienvarsiarsenaali toimii kaikissa tilanteissa kuten pitää", summaa Juhani Henttunen.
Ylläpito toimii, kun autoilijana et huomaa mitään poikkeavaa ratin takaa
Fintrafficin tieliikenteenohjauksen avo-osuustekniikkaa löytyy teiltä jo 1 400 kilometrin matkalta, jossa liikenteen turvallisuudesta ja sujuvuudesta huolehditaan tänäänkin yli 3000 erilaisen laitteen yhteispelillä.
"Avo-osuuspalvelussa vastaamme liikenteenhallintajärjestelmän eli sähköisten vaihtuvien nopeusrajoitusten ja opasteiden sekä puomien toiminnasta, johon sisältyy koko liikenteenhallintajärjestelmän sekä siihen liittyvien käyttö- ja tukijärjestelmien sekä tietoliikenneyhteyksien ylläpito. Ylläpitomme vastaa muun muassa vika- ja onnettomuustilanteiden kunnossapitopäivystyksestä, huolto-ohjelmien tarkastus- ja huoltotehtävistä sekä jatkuvista elinkaariaikaisista laiteteknisistä kehitystoimenpiteistä", taustoittaa Mika Anttila.
Maanteiden avo-osuuksien lisäksi ylläpitopuolella sukelletaan myös turvallisuuskriittisiin tunneleihin, joissa kunnossapitopalvelun keskeisimpiä tehtäviä ovat tunneleiden teknisten järjestelmien ja laitteiden määräaikaiset huolto- ja tarkastustyöt. Palvelu kattaa lisäksi 24/7 viankorjauspalvelut ja varaosavaraston ylläpitämisen sekä eri asiantuntijatehtävät.
"Tunnelit kätkevät sisäänsä erittäin mittavan määrän tunnelitekniikkaa. Pisimmissä tunneleissa puhutaan jopa 3000 eri tunnelilaitteen ja järjestelmän yhteensovittamisesta. Näiden laitteiden ja järjestelmien ylläpidossa noudatetaan poikkeuksetta tunneleita koskevia määräyksiä, tunneleiden hyväksyttyjä tunnelikohtaisia turvallisuusasiakirjoja, liikenteenhallinta- ja tunnelijärjestelmien ylläpitoa koskevia palvelutasolinjauksia sekä alueellisissa ja kohdekohtaisissa sopimuksissa sovittuja palvelutasoja ja vasteaikoja. Tähtäämme kestävään ylläpitokokonaisuuteen, jossa keskiössä on turvallisuus, katkeamaton ja häiriötön toiminta sekä sitä kautta mahdollisimman toimiva ylläpitopalvelu", jatkaa Juhani Henttunen.
Fintrafficin tieliikenteenohjauksen ylläpitopuolella töitä paiskitaan ohjausjärjestelmäpalvelut -yksikössä yhteensä 13 henkilön tiimissä. Noin puolet henkilöistä toimii pääsääntöisesti ylläpitotyötehtävissä ja puolet eri hankkeiden parissa.
"Työpöydällä on päivittäin maanteiden, tunneleiden ja rajanylityspaikkojen ylläpitosopimuksiin liittyvien eri työtehtävien seurantaa sekä itse laite- ja järjestelmäpuolen hankintasopimusten kilpailutuksia. Koronasta ja komponenttipulasta huolimatta ylläpito ja hankkeet on pystytty pitämään hyvin käynnissä. Töitä tehdään osittain myös ristiin, koska näin pystytään varmistamaan resurssien riittäminen sekä tietotaidon jakautuminen eri työtehtävistä tasaisesti", kertoo Jukka Värri.
Sanotaan, että ylläpito toimii, kun autoilija ei huomaa mitään poikkeavaa tien päältä. Se selittyy pitkälti ylläpidon työtehtävien laajalla kirjolla, jossa ennakoivalla toiminnalla varmistetaan laitteistojen ja järjestelmien toimintaa. Esimerkiksi sähköisten vaihtuvien nopeusrajoitusten ylläpitoon kuuluu vuosittain kattavat tarkastukset, joissa käydään läpi valoisuusanturin toimintaa, opasteiden suuntauksia, laitteiden kiinnitykset, teholähteiden toimivuus, opastekoteloiden kunto ja niin edelleen.
"Ylläpitopuoli on hyvin paljon ennakoivaa toimintaa, jolla turvataan se, että tekniikkamme toimii ja liikenne sujuu häiriöttä. Samalla mietimme elinkaariajattelun kautta sitä parasta mahdollista balanssia myös tehokkuudessa ja kokonaiskustannuksissa, eli milloin esimerkiksi komponenttipuolta lähdetään vaihtamaan eikä enää korjaamaan. Rinnalla puntaroidaan tarkkaan komponenttivarastojen kokoa ja kuunnellaan herkällä korvalla markkinoiden kehitystä ja komponenttien saatavuutta, joihin viime vuosina ovat vaikuttaneet niin korona kuin Ukrainan sotakin. Huolella mietittyyn komponenttivarastoon voidaan siten nojata komponenttipulan aikana myös rakennushankkeissamme, joissa komponenttien on oltava käytössä ajallaan", taustoittaa Mika Anttila.
Kuva: 20 000 eri laitteen ja järjestelmän turvaverkko huolehtii, että liikenne Suomen maanteillä ja tunneleissa sujuu. Ylläpidossa töitä tehdään 24/7, että kaikki toimii kuten pitää, ilman häiriöitä. Kuvissa projektipäälliköt Juhani Henttunen (vas) ja Mika Anttila (oik). Juhani esittelemässä Rantatunnelin toimintaa tieliikennekeskuksen liikenneoperaattoreille sekä Mika Revontulitunnelin tekniikan tarkastuksessa.
