Kauko-ohjausjärjestelmän kehityksellä luotettavampaa rautatieliikennettä
Mitä rautateiden kauko-ohjausjärjestelmien avulla ohjataan? Mikä on kauko-ohjausjärjestelmien linkitys häiriöihin ja junaliikenteen luotettavuuteen? Mitä tällä hetkellä on tekeillä kehitysrintamalla?
Mikä on kauko-ohjausjärjestelmä?
Kauko-ohjausjärjestelmiksi kutsutaan niitä järjestelmiä, joiden avulla raideliikenteen liikenneohjaaja voi etänä ohjata juna- ja vaihtotyöliikennettä sekä toisaalta estää liikenteen alueelle, jossa tehdään ratatyötä. Aiemmin junaliikenteen ohjaus oli mahdollista vain paikallisena ohjauksena ja jokaisella asemalla tarvittiin oma henkilöstö liikennettä ohjaamaan. Kehityksen myötä automaatio on liikenteenohjauksessa lisääntynyt ja nykyisillä kauko-ohjausjärjestelmillä liikennettä voidaan ohjata keskitettynä. Tämä mahdollistaa aiempaa suuremmat liikennemäärät ja ohjattavat alueet, joita yksi liikenneohjaaja pystyy hallinnoida.
”Aiemmin liikenneohjaaja joutui tekemään paljon manuaalista työtä. Nykyään kauko-ohjausjärjestelmissä automaatio esimerkiksi muodostaa junille ennalta määritellyn reitin. Aiemmin tämä vaati liikenneohjaajan manuaalista työtä”, kertoo aluejohtaja Lauri Ahtiainen Fintrafficin raideliikenteenohjauksesta.
Kauko-ohjausjärjestelmä on yhteydessä radan varrella oleviin laitteisiin, kuten asetinlaitteisiin. Asetinlaitteissa on mm. junien reittien, eli kulkuteiden A ja B välillä oleva turvallisuuslogiikka, joka varmistaa, että vaihteet ovat halutussa asennossa ja kulkutie on vapaa käytettäväksi. Asetinlaitteet toimivat tavallaan tiedon välittäjinä kauko-ohjauksen ja maastossa olevien muiden laitteiden välillä. Tällaisia laitteita ovat mm. rautateiden liikennevalot eli opastimet, vaihteet ja raiteen vapaana olon valvontaan liittyvät laitteet, joiden avulla tiedetään junien sijainti.
”Kauko-ohjausjärjestelmä pitää sisällään myös monia sujuvuutta ja turvallisuutta lisääviä ominaisuuksia, mitkä mahdollistavat esimerkiksi nykyisen tiheän liikenteen Etelä-Suomen rataverkolla”, Ahtiainen jatkaa.
Mitä Fintraffic on tehnyt kauko-ohjausten ja siten rautateiden luotettavuuden lisäämiseksi?
”Olemme Fintrafficissa määrätietoisesti kehittäneet viime vuosina kauko-ohjausjärjestelmien toimintavarmuutta yhteistyössä Väyläviraston kanssa. Toimintavarmuutta on kasvatettu merkittävästi viime vuosien aikana muun muassa kahdentamalla tietojärjestelmiä ja -liikenneyhteyksiä. Nämä toimet lisäävät huomattavasti kokonaisluotettavuutta ja koko junaliikenteen toimivuutta. Tätä kehitystyötä jatketaan tulevina vuosina”, kertoo Fintrafficin raideliikenteenohjauksen operatiivinen johtaja Sanna Järvenpää. Tämän lisäksi tieto- ja kyberturvallisuuden osalta olemme tehneet ja tekemässä lisää huomattavia toimenpiteitä.
Kauko-ohjausten toimintavarmuutta ja luotettavuutta lisää myös Fintrafficin pitkäjänteinen työ kaikkien kauko-ohjausjärjestelmien yhtenäistämiseksi mm. toimintojen osalta, jolloin järjestelmien käyttö, ylläpito, sekä jatkokehitys ovat tehokkaampaa matkalla kohti maailman turvallisinta rautatieliikenteenohjausta.
Yhtenäistämistyötä tehdään erityisesti meneillään olevissa kauko-ohjausjärjestelmien käyttöönottoprojekteissa. POKA-projektissa (Pohjois-Suomen kauko-ohjausjärjestelmä) rakennetaan Pohjois-Suomen alueelle uutta kauko-ohjausjärjestelmää ja loppusuoralla olevassa KAKO-projektissa (Kaakkois-Suomen kauko-ohjausjärjestelmä) otetaan näillä näkymin tämän vuoden lopussa käyttöön uusi kauko-ohjausjärjestelmä Kaakkois-Suomen alueelle. Projektien valmistuttua Pohjois- ja Kaakkois-Suomessa otetaan iso harppaus automaatioasteessa ja luotettavuudessa ja samalla nykyiset paikalliset ohjauspisteet poistuvat käytöstä ja näiden alueiden ohjaus siirtyy saman järjestelmäkokonaisuuden alle.
Lisäksi on käynnissä projekti, jossa Etelä-Suomen alueen kauko-ohjausjärjestelmä päivitetään samaan versioon KAKO- ja POKA-järjestelmien kanssa. Lopputuloksena projektien valmistumisen jälkeen on, että valtaosalla Fintrafficin ohjausalueista on käytössään sama ohjausjärjestelmä. Tällä on suora vaikutus junaliikenteen luotettavuuteen.
Kuinka suuri osa häiriöistä rautateillä aiheutuu kauko-ohjauksista ja miten ne näkyvät matkustajille?
Kauko-ohjauksen häiriöitä on pyritty estämään järjestelmien teknisen kahdentamisen kautta. Käytännössä tämä tarkoittaa, että jos järjestelmään tulee vika tai hetkellinen häiriö, liikenteenohjaus voidaan siirtää varajärjestelmällä hoidettavaksi. Näin ollen häiriö ei näy matkustajille.
Kun juna poikkeaa suunnitellusta aikataulusta ja ylittää myöhästymisrajan, sille kirjataan myöhästymistä selittävä ns. syykoodi. Kauko-ohjausjärjestelmistä johtuvat myöhästymiset ovat verrattain harvinaisia.
"Vuonna 2022 suoraan kauko-ohjausjärjestelmille kirjattujen syykoodien osuus on 0,3 prosenttia suhteessa kaikkiin kirjattuihin syykoodeihin, joita on ollut tämän vuoden aikana yhteensä 236 983", kertoo data-analyytikko Maria Pohjamo Fintrafficin raideliikenteenohjauksesta.
Yllä olevassa näkymässä syykoodeille P212-P216 (kaikki kauko-ohjausjärjestelmät) vuonna 2022 kirjatut syykoodit ja niiden aiheuttamat myöhästymisminuutit.
Yllä olevassa kuvassa asetinlaitteille ja vaihteille kirjatut syykoodit ja niiden aiheuttamat myöhästymisminuutit vuonna 2022.
Lähde: Fintrafficin PowerBi
