Rautatieliikenne on edelleen vilkastunut huhti-kesäkuussa, erityisesti lähijunaliikenteessä. Junat saapuivat määränpäähänsä täsmällisemmin kuin vuotta aiemmin vastaavana ajankohtana. Lentoliikenteessä kotimaan ja kansainvälisten lentojen määrät ovat pysyneet samalla tasolla kuin viime vuoden toisella neljänneksellä, mutta Suomen ilmatilan ylittävien lentojen määrä on selvästi laskenut. Raskaan liikenteen määrän kasvu pysähtyi maanteillä kevään jälkeen. Liikennetiedon kysyntä on kasvussa: Fintrafficin digitaaliset palvelut keräsivät 2,6 miljoonaa käyntiä, mikä on 40 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin.
“Kuljetusten kasvu on hidastunut vuoden edetessä. Huhti-kesäkuussa tavaraliikenteessä oli kasvua lähinnä rautateillä, kun taas maantiekuljetusten määrä oli edellisvuoden tasolla. Henkilöliikenne sekä maanteillä ja rautateillä on ollut tasaisessa kasvussa. Operoinnin ja kunnossapidon kannalta hyvät sääolosuhteet ovat vaikuttaneet siihen, että junaliikenne on ollut vuoden takaiseen verrattuna täsmällisempää, mikä palvelee niin matkustaja- kuin tavaraliikennettä. Digipalveluidemme käyttö on jatkanut kasvussa. Tämä kertoo, että liikennetietoa hyödynnetään entistä enemmän muun muassa matkojen suunnittelussa“, sanoo toimitusjohtaja Pia Julin Fintrafficista.
Täsmällisyys rautateillä parani selvästi viime vuodesta
Lähijunaliikenteen määrä nousi tämän vuoden toisella neljänneksellä noin 10 prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajasta. Tämä johtuu ennen kaikkea vertailukaudelle ajoittuneista Tikkurilan alueen ratatöistä
Kaukoliikenteen määrät rautateillä kasvoivat huhti-kesäkuussa 3,8 prosenttia. Tavaraliikenteen määrä oli 2,4 prosenttia korkeampi kuin edellisvuoden vastaavana ajankohtana. Etelä-Suomessa liikennemäärää ovat lisänneet esimerkiksi suuret tapahtumat, festivaalit ja erilaiset tilaisuudet, jotka houkuttelevat matkustajia eri puolilta Suomea. Tästä syystä lisävuoroja on ajoitettu esimerkiksi Turkuun ja Riihimäelle. Muualla päin Suomea kaukoliikenteen määrät ovat olleet hyvin samanlaisia kuin viime vuonna.
Tavaraliikenteen hienoiseen kasvuun ovat vaikuttaneet useat tekijät. Kaakkois-Suomessa Venäjän tilanteella on yhä vaikutusta tavarajunien määriin. Suomen sisäiset liikennevirrat ovat sen sijaan kasvaneet, sillä teollisuuden ja satamien tarpeet ovat säilyneet ennallaan. Pohjois-Suomessa erityisesti raakapuukuljetukset ovat lisääntyneet Lapin, Kainuun ja Kemin välillä, kasvun taustalla ovat muun muassa Nuojuan puuterminaalin ja Kemin biotuotetehtaan kuljetustarpeet.
Junaliikenteen täsmällisyys oli vuoden toisella neljänneksellä huomattavasti parempi kuin viime vuonna vastaavana ajankohtana. Lähiliikenteessä täsmällisyys oli 93,8 prosenttia (90,4 %), kaukoliikenteessä 89,7 prosenttia (78,4 %) ja tavaraliikenteessä 94,3 prosenttia (90,5 %). Näihin lukuihin on vaikuttanut muun muassa rautateillä koettu helppo talvi ja kevät. Suotuisat sääolosuhteet ovat helpottaneet junaliikenteen operointia ja kunnossapitoa sekä vähentäneet sääolosuhteista johtuvia häiriöitä.
Ratatöitä oli kahdeksan prosenttia vähemmän kuin viime vuonna vastaavana aikana. Määrissä näkyy helppo talvi, joka on vähentänyt ratatöiden, kuten lumi- ja kunnossapitotöiden, tarvetta rautateillä. Isot korjaushankkeet eri puolilla Suomea ovat etenevät suunnitellusti esimerkiksi Pirkanmaan, Keski-Suomen ja Satakunnan alueilla.
Fintrafficin digipalveluiden käyttö kasvoi 40 prosenttia
Fintrafficin digitaaliset palvelut keräsivät vuoden 2025 toisella vuosineljänneksellä noin 2,6 miljoonaa käyntiä, kasvua vuoden takaiseen noin 40 prosenttia (1,8 miljoonaa käyntiä Q2/2024). Suomen paras asiakasteko 2024 –palkinnon voittanut Fintraffic Mobiili on edelleen suosituin palvelu keräten noin 1,7 miljoonaa käyttökertaa, kasvua vuoden takaiseen noin 72 prosenttia (1,0 miljoonaa käyntiä Q2/2024). Lisäksi muun muassa Liikennetilanne-palvelu ja Junalähdöt ovat keränneet hyvin yleisöä.
Fintrafficin Digitraffic-palvelussa tarjoamiin avoimen liikennedatan rajapintoihin tehtiin vuoden toisella vuosineljänneksellä 1,47 miljardia kyselyä (1,55 miljardia Q2/2024). Digitrafficin kautta jaellaan muun muassa liikennetiedotteita, kelikamerakuvia ja reaaliaikaisia liikennemäärätietoja.
Joukkoliikenteen matkatietoihin tehtiin Digitransit-alustalla vuoden toisella neljänneksellä 3,94 miljardia rajapintakutsua (4,31 miljardia Q2/2024). Dataa jaettiin 63 TB (58,5 Q2/2024). Rajapintojen kutsujen määrän lasku kertoo rajapintojen tehostuneesta toiminnasta: tiedot saadaan nyt tehokkaammin ja vähemmillä kutsuilla. Suomalaiset joukkoliikenteen reittioppaat hyödyntävät laajasti yhteistä tietopohjaa Digitransit-alustan kautta.
Raskaan liikenteen kasvu pysähtyi maanteillä
Tieliikenteen kokonaismäärä pääteillä (valta- ja kantatiet) oli huhti-kesäkuussa pienessä nousussa viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna (2,6 %). Henkilö- ja pakettiautojen liikennemäärä on kasvanut vuoden takaisesta 2,8 prosenttia.
Vuoden ensimmäisellä neljänneksellä raskaan liikenteen määrässä tapahtui 4,1 prosentin kasvu viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna, mutta huhti-kesäkuussa kasvu on selvästi pysähtynyt: raskaan liikenteen määrä kasvoi vuoden takaisesta vain 0,1 prosenttia.
Ylilentojen määrä selvässä laskussa
Lentoliikenteessä Suomen ilmatilan ylittävien lentojen määrän voimakas kasvu pysähtyi loppuvuonna 2024 ja eikä tilanne ole keväällä palautunut. Ylilentojen määrä on vähentynyt huhti-kesäkuussa vuoden takaisesta vastaavasta ajankohdasta 7,5 prosenttia. Sekä kotimaan että kansainvälisten lentojen määrä on pysynyt samalla tasolla kuin vuosi sitten.
”Ylilennoissa olemme nähneet selviä muutoksia reittivalinnoissa Aasian ja Euroopan välisessä liikenteessä. Intiasta tulevat lennot vähenivät selvästi ja kiinalaiset lentoyhtiöt siirtyivät lentämään Suomen sijasta Baltian yli. Venäläiskoneiden lennot Suomenlahdella ovat sen sijaan noin 10 prosentin kasvussa. Venäläiskoneita lentää Itämeren yllä kansainvälisessä ilmatilassa päivittäin 100–150:n välillä”, kertoo Fintrafficin lennonvarmistuksen toimitusjohtaja Raine Luojus.
Jaa
Liitetiedostot
| Liite | Koko |
|---|---|
| Liikennemäärä_Q2_2025.pptx | 4.19 MB |