Fintrafficin raideliikenteenohjauksen sidosryhmistä liki kolmasosa kertoo yhteistyön parantuneen vuodessa – perusteluissa korostuvat avoimuus, luottamus ja vuorovaikutus

Suomessa on noin 6 000 kilometriä rataverkkoa, jolla toimii joukko lukuisia eri tahoja. Fintraffic Raiteen asiakas- ja sidosryhmätutkimus toteutettiin alkuvuodesta 2022 kuudennen kerran, tavoitteena selvittää onnistuminen toiminnassa palvelukokonaisuuksittain sekä syventää ymmärrystä yhteistyön ja toiminnan kehittämisestä tulevaisuudessa. 

Kolme viidestä kyselyn vastaajasta on tekemisissä Fintraffic Raiteen kanssa vähintään viikoittain. Päivittäin yhteistyötä tehneiden vastaajien osuus on noussut vuodesta 2021 yli 10 %-yksikköä. Yleistason vastaajista viidennes ja päivittäistason vastaajista 31 % kokee yhteistyön parantuneen vuoden aikana. Palvelukokonaisuuksittain tarkasteltuna vastaajat ovat useimmiten yhteistyössä liikennesuunnittelun, operatiivisen liikenteenohjauksen sekä käyttökeskustoiminnon kanssa.

Kouluarvosana yhteistyöstä on yleisesti hyvällä tasolla (8,4), ja lähes jokaisen kyselyssä kartoitetun palvelukokonaisuuden keskiarvot ovat parantuneet vuodesta 2021. Kaikki palvelukokonaisuudet saavat heidän kanssaan yhteistyötä tehneiltä vastaajilta hyvät arviot (8,0 tai enemmän), joiden perusteluissa korostuvat yhteistyön avoimuus, hyvä vuorovaikutus ja luottamus.

”Fintraffic Raiteen panostukset asiakastyytyväisyyteen näkyvät selvästi vuoden 2022 tuloksissa niin parantuneina kouluarvosanoina kuin avoimissa kommenteissa kautta tutkimuksen. Aiemmista tutkimuksista on ollut nähtävissä avoimuuden, yhteistyöhalukkuuden ja asiakkaan kuuntelun voimakas korrelaatio kouluarvosanojen kanssa. Positiivinen kehitys näillä osa-alueilla on selvästi tuottanut tulosta”, Pohjoisranta BCW:n Insight ja Analytics-tiimin vetäjä, Johanna Saarinen sanoo.

Liikennesuunnittelu, rataliikennekeskus ja käyttökeskustoiminto keräsivät parhaat keskiarviot

Kyselyssä arvioitiin seuraavia palveluita: operatiivinen liikenteenohjaus, liikennesuunnittelu ja kapasiteetinohjaus, matkustajainformaatio, rataliikennekeskus, liikenteen laadun valvomo sekä käyttökeskustoiminto.

Liikennesuunnittelu on onnistunut parhaiten vuoden 2021 tavoin asiantuntemuksessa ja yhteistyön sujuvuudessa. Liikennesuunnittelun tavoitettavuus on myös parantunut selvästi. Numeeristen arvioiden lisäksi vastaajilta pyydettiin avointa palautetta eri palvelukokonaisuuksista.

Liikennesuunnittelun lisäksi rataliikennekeskuksen osalta nähtiin hienoa parannusta palveluissa onnistumisessa – lähes jokaisen osa-alueen arviot ovat parantuneet edellisvuodesta. Vastaajien mukaan erityisesti tavoitettavuus, reagointiajat sekä viestinnän selkeys ovat kehittyneet rataliikennekeskuksessa positiiviseen suuntaan.

Käyttökeskuksen arvioidaan kyselyn mukaan puolestaan onnistuneen parhaiten tavoitettavuudessa, asiantuntemuksessa ja yhteistyön sujuvuudessa. Numeraalisesti näillä osa-alueilla ei ole suuria eroja vuoteen 2021 verrattuna.

Vajaa kolmannes vastaajista kokee yhteistyön parantuneen

Vaikka kehityskohteitakin löytyy, ovat myös matkustajainformaatiopalveluiden, operatiivisen liikenteenohjauksen sekä liikenteen laadun valvomon keskiarvosanat tutkimuksen mukaan nousseet.

Liikenteen laadun valvomon arvioidaan onnistuneen parhaiten asiantuntemuksessa ja yhteistyön sujuvuudessa. Tällä hetkellä valvomon työ keskittyy liikkuvan kaluston valvontalaitteiden hälytysten seurantaan ja niihin reagointiin sekä Vuosaaren ja kehäradan tunneleiden rakennusautomaation valvontaan ja kunnossapidon tukeen. Tulevaisuudessa rooli kasvaa näiden toimintojen lisäksi datan oikeellisuuden ja tiedon jakamisen saralla, tavoitteena kehittää rautateiden liikenteen laatua.

Matkustajainformaatiopalveluiden koetaan onnistuneen parhaiten erityisesti tavoitettavuudessa, palveluasenteessa sekä asiakasviestinnän asiantuntemuksessa. Vuonna 2021 käyttöönotetulla Rautateiden matkustajainformaatiojärjestelmä RAMI:n uudistuksella pyrittiin mm. tehostamaan häiriötiedottamista, mahdollistamaan yhtenäinen tieto eri kanavissa sekä parantamaan tiedon saatavuutta ja jakamista. Uudistuksen myötä matkustajainformaatiopalvelut saatiin myös tasalaatuisemmiksi ympäri Suomen. Uusiutuva energiankäyttö, kiertotalous ja energiatehokkuuden lisääminen on huomioitu vahvasti matkustajainformaatiopalveluiden ja -laitteiston tämän hetken kehitystyössä.

Operatiivinen liikenteenohjaus on onnistunut kaikilla osa-alueilla edellisvuotta paremmin, erityisesti turvallisuudessa (+0,73 yksikköä vuodesta 2021), liikenteenohjauksen tavoittavuudessa sekä tasapuolisuudessa. Samalla yhteistyön määrä yleisesti on kuitenkin ollut laskusuunnassa.

- Liikenteenohjaus on murroksessa ja työ muuttuu. Tulevaisuus vaatii liikenteenohjaukselta ja kaikilta liikenteenhallintaan osallistuvilta uudenlaisia, tiiminä toimimisen malleja sekä luottamusta teknologiaan. Osaamisen kehittäminen ja ylläpitäminen ovatkin keskeisessä roolissa liikenteenhallinnan toiminnassa tulevina vuosina, kertoo Fintrafficin raideliikenteenohjauksen vt. toimitusjohtaja Sanna Järvenpää.

Ratakapasiteetin kehitystyöt näkyvät sidosryhmien palautteessa

Fintrafficin raideliikenteenohjaus on keskeisessä roolissa Suomen rautateiden kapasiteetinhallinnan kehittämisessä. Ratakapasiteetin hallinta on onnistunut vuotta 2021 paremmin erityisesti turvallisuudessa, yhteistyön sujuvuudessa sekä asiantuntemuksessa.

Marraskuussa 2020 käyttöön otettu Helsingin ja Ilmalan operatiivinen kapasiteettiohjaustoiminto on jo nyt vakiintunut osa Helsingin ohjauskeskuksen toimintaa ja tarjoaa aktiivisen linkin rautatieliikenteen harjoittajien ja liikenteenohjauksen välille. Kapasiteetinhallinnan tietojärjestelmä SAAGA:n kautta toimijat saavat käyttöönsä tiedon mm. raidevarauksista ja tulo- ja lähtöraiteista. Toimintamallien laajentamista on  valmisteltu tiiviissä yhteistyössä rautatieoperaattoreiden sekä Väyläviraston kanssa, ja niiden pilotointi käynnistettiin Kouvolassa ja Kuusankoskella vuoden 2021 marraskuussa.

- SAAGA-kehitys tukee osaltaan tavoitettamme kasvattaa automatisaatiota ja laatua liikenteenhallinnan toiminnoissa muuttuvat asiakastarpeet huomioiden. Tavoitteena on, että järjestelmät ja prosessit tukevat kokonaisvaltaista liikenteenhallintaa ja ajantasaisen tilannekuvan tarjoamista, kertoo johtaja Heidi Saarinen.

Avoimuus ja ketteryys nousussa – 46 % vastaajista uskoo yhteistyön lisääntyvän

Mielikuvat Fintrafficin raideliikenteenohjauksesta ovat pysyneet samoina vuodesta 2017 lähtien, eikä tämä vuosi tuo poikkeusta: turvallisuus, ammattitaitoisuus ja luotettavuus nousevat esiin vahvimpina mielikuvina. Fintraffic Raide on sidosryhmilleen tärkeä ja merkittävä kumppani, joka nähdään välttämättömänä rataverkon sujuvan toiminnan mahdollistajana. Lähes puolet (46 %) vastaajista uskoo yhteistyön lisääntyvän seuraavan vuoden aikana.

Suunnitelmallisuus, ennakointi ja selkeys korostuvat sidosryhmien toiveissa yhteistyölle. Kehitysehdotuksiakin tutkimuksesta löytyy: tulevaisuuteen toivotaan entistä aktiivisempaa viestintää erityisesti järjestelmistä, niiden kehityksestä sekä yleisistä kehityssuunnitelmista. Samalla sidosryhmät kuitenkin kokevat, että avoimuus ja ketteryys Fintraffic Raiteen toiminnassa ovat nousseet viime vuodesta.

Kysely kohdistettiin aiempien vuosien tapaan raideliikenteenohjauksen keskeisille ulkoisille sidosryhmille. Tutkimuksen tiedonkeruu toteutettiin aiempien vuosien tapaan verkkokyselynä, jota täydennettiin puhelinhaastatteluilla. Tutkimuksen vastausprosentti oli 31 %, joka on verrattain hyvä tulos vastaavanlaisissa sidosryhmätutkimuksissa.

”Tarkastelemme parhaillaan tuloksia lähemmin ja määrittelemme kehityskohteita toimintamme edelleen kehittämiseksi sekä asiakaslähtöisyyden parantamiseksi”, Saarinen kertoo tutkimuksen tulosten  jatkotoimista.