Hyppää pääsisältöön

Digirata: Digitalisaatio paljastaa rautatieliikenteen potentiaalin

Julkaistu 8.4.2021

Kukapa uskoisi, että katsoessaan junaraiteita kaupunkimaisemassa, näkee edessään liikkumisen tulevaisuuden. Euroopan unioni on asettanut strategiaksi kestävän ja älykkään liikkumisen, jonka keskiössä on juuri rautatieliikenne ja sen digitalisointi –  ja Suomella on sama tavoite. Strategialla pyritään tehokkaaseen ja turvalliseen liikkumiseen sekä minimoimaan ilmastovaikutukset.

Liikenne- ja viestintäministeriön tieto-osaston neuvottelevan virkamiehen Janne Haudan mukaan liikenteen digitalisaatiota ja automatisaatiota kehitetään erityisesti lainsäädännön, kokeilujen ja Digiradan kaltaisten hankkeiden kautta. Kehitystyössä on mukana sekä yksityisiä että julkisia toimijoita, sillä tavoite liikenteen automatisaatiosta on yhteinen. Liikenteen automatisaatio tukee Suomen ja EU:n tavoitteita, mutta samalla se esimerkiksi tehostaa logistiikkaa. 

Tavoitteena vähentää päästöjä rautatieliikenteellä 

“EU:n strategiassa on nostettu keskeisenä esiin kulkumuotosiirtymä. Tavoite on siirtää niin henkilö- kuin rahtiliikennekin kumipyöriltä kiskoille”, kertoo Janne Hauta. Tieliikenne tuottaa merkittävän osan liikenteen päästöistä, joten ilmastotavoitteiden näkökulmasta rautatieliikenteen tulisi olla ensisijainen matkustaja- ja rahtiliikenteen muoto.

Jotta kulkumuotosiirtymä todella tapahtuu, on rautatieliikenteen parannettava palvelutasoa ja kapasiteettia. Rautatieliikenteestä on tehtävä tieliikennettä houkuttelevampi vaihtoehto. Tässä kohtaa mukaan kuvioon astuu digitalisaatio, joka mahdollistaa datan keräämisen, käsittelyn ja analysoinnin.

Avainasemassa data 

Datan avulla voidaan seurata junia reaaliajassa, kehittää ennakoitavuutta sekä nostaa olemassa olevan rataverkon kapasiteettia. Datan avulla rautatieliikenteen täsmällisyyttä ja turvallisuutta voidaan parantaa.

“Mitä parempi palvelutaso rautatieliikenteessä on ja mitä täsmällisempää ja turvallisempaa sen käyttö on, sitä suuremmalla todennäköisyydellä ihmiset siirtyvät yksityisautoista junan kyytiin”, muistuttaa Janne Hauta.

Rautateiden raidekapasiteetin nostamisen osalta Digirata-hankkeen vaikutus on merkittävä. Digitaalinen kulunohjaus ja -valvonta – ja niiden myötä parempi ennakoitavuus ja automatisaatio – mahdollistavat sen, että tietyillä rataosuuksilla kapasiteettiä voidaan lisätä jopa 30%.

Ensin on luotava digitaalinen infrastruktuuri

Dataa voidaan tuottaa ja käsitellä ainoastaan silloin, kun on olemassa sen mahdollistava digitaalinen infrastruktuuri. Digiradan tarkoituksena onkin luoda moderni radioverkkopohjainen tiedonvälityksen järjestelmä ja mahdollistaa digiloikka. Kun rautatieliikenteen ohjaus- ja kulunvalvontajärjestelmät siirretään 5G:n maailmaan, saadaan alusta, jolla dataa voidaan jakaa ja käsitellä mahdollisimman reaaliaikaisesti ja kyberturvallisesti.

“On oltava luotettava verkkoalusta, jossa voidaan siirtää ja yhdistää dataa”, sanoo Hauta. “Ei sitä voi oikein kynällä ja paperilla tehdä.”

Tulevaisuudessa data voi mahdollistaa esimerkiksi koneoppimisen hyödyntämisen esimerkiksi dynaamisia aikatauluja luodessa, ja datan avulla voidaan kehittää myös liikkumisen turvallisuutta. Loppupeleissä on rajattomasti mahdollisuuksia, miten rautatieliikenteestä saatua dataa voidaan käyttää – kunhan puitteet sille on luotu. Ja juuri sitä ollaan Digiradassa tekemässä laajalla porukalla.

Jaa