Hyppää pääsisältöön

Blogi: Kansainvälisen liikennemarkkinan kasvuun kannattaa tarttua

Julkaistu 25.5.2021

Kirjoittaja: Pertti Korhonen, Toimitusjohtaja, Fintraffic

Kun soitat matkapuhelimella maasta toiseen, yhteys toimii sujuvasti. Helppoa on myös rahan siirtäminen yhdessä pankissa olevalta tililtä toisessa pankissa olevalle tilille.

Nämä ovat esimerkkejä siitä, miten digitalisaatio on helpottanut arkeamme. Sekä telekommunikaatiossa että pankkimaailmassa on jo vuosia sitten sovittu siitä, miten tieto liikkuu eri toimijoiden välillä ja miten eri toimijoiden tuotannontekijöitä – esimerkiksi kännykkäverkkoja – on mahdollista hyödyntää laadukkaiden palveluiden tuottamisessa kuluttajille ja yrityksille.

Liikenteen maailmassa olemme vasta ottamassa ensivaiheen askeleita tiedon laajamittaisessa hyödyntämisessä. Meillä ei vielä ole sovittuja rutiineja ja pelisääntöjä siitä, miten eri toimijat jakavat tietoa tehokkaasti keskenään, miten eri palveluita sovitetaan yhteen ja miten linkki ajoneuvojen, infrastruktuurin, palvelutuottajien ja asiakkaiden päätelaitteiden välillä saadaan saumattomaksi.

Tätä suurta haastetta olemme lähteneet Fintrafficissa ennakkoluulottomasti taklaamaan. Mukaan työhön on lähtenyt jo lähes 100 organisaatiota, jotka pitävät tärkeänä sitä, että liikennemarkkinaan saadaan luotua reilun datatalouden pelisäännöt. Uskomme, että niiden avulla voimme tuottaa suomalaisille parhaimmat liikenne- ja logistiikkapalvelut sekä luoda täällä toimiville yrityksille uusia liiketoimintamahdollisuuksia koti- ja ulkomailla.

Kansainvälinen liikennemarkkina kasvaa lähivuosina vauhdilla. Liikenteen uudet palvelut (esim. MaaS-ratkaisut), ajoneuvojen uudet käyttövoimaratkaisut, autonomian lisääntyminen ja vaikkapa liikenteen olosuhdetietojen jatkuva tarkentuminen luovat mahdollisuuksia uudelle liiketoiminnalle. Tämä edellyttää kuitenkin reilun datatalouden pelisääntöjen käyttöönottoa ja noudattamista. Kun olet itse valmis jakamaan tietoa, saat vastineeksi tietoa myös muilta, jolloin verkosto alkaa tuottaa aivan uudenlaisia hyötyjä.

Suomella on hyvät mahdollisuudet olla liikenteen digitalisaation edelläkävijä ja luoda maahan kansainvälisesti korkeatasoinen liikenteen ekosysteemi, joka kehittää ja tarjoaa laadukkaita palveluita kuluttajille, yrityksille ja yhteiskunnalle. Suomen tulisikin toimia liikenteen markkinakäytäntöjen luojana ja edistäjänä edelläkävijän roolissa samalla tavalla kuin telekommunikaatiomarkkinassa 90-luvulla.

Me Fintrafficissa teemme kaikkemme, että voimme hyödyntää edessämme olevat mahdollisuudet. Liikenteenohjauspalvelumme eri liikennemuodoissa luovat työllemme vankan selkärangan. Liikenteenohjauksella on keskeinen rooli siinä, että voimme luoda Suomeen maailmanluokan reaaliaikaisen tilannekuvan liikenteen tapahtumista ja infrastruktuurista. Tämä antaa Suomelle tärkeää tukea niin uusien palveluiden kehitykseen, ruuhkien torjuntaan, reittien optimointiin, kulkutapaosuuksiin vaikuttamiseen sekä väylien kunnossapidon optimointiin.

Jos Suomi onnistuu liikenteen digitalisaatiossa ja rakentaa riittävät kyvykkyydet liikenteen ekosysteemin koordinaatiolle ja palveluille, tämä nopeuttaa muun muassa yhdestä sovelluksesta ostettavien ovelta ovelle -liikkumispalveluiden syntymistä sekä liikennemuodosta toiseen tapahtuvia siirtymiä ja kapasiteetin optimointia tavaralogistiikassa. Tämä näkyisi pitkällä aikavälillä aitojen vaihtoehtojen syntymisenä henkilöautoilulle ja logistiikan tehostumisena. Samalla alan yrityksille syntyisi uusia liiketoimintamahdollisuuksia niin koti- kuin ulkomailla. Yritykset tulisivat myös investoimaan merkittävästi liikenteen uusien palveluiden kehittämiseen datan avautuessa ja alan yhteentoimivuuden lisääntyessä.

Henkilöautoilun markkinaosuuden (henkilöliikenteen km) aleneminen nykyisestä 85 prosentista 80 prosenttiin alentaisi liikenteen päästöjä 300 000 CO2 -tonnia. Samalla kotitalouksien autoilukustannukset vähenisivät vuosittain 350 miljoonaa euroa, kun autoilu vähenisi 5,5 miljoonaa kilometriä päivässä. Jos vähenevistä autoilukilometreistä 10 prosenttia vaihtuisi pyöräilyyn, tämä kasvattaisi suomalaisten päivittäistä pyöräilyä 550 000 kilometrillä ja tuottaisi väestötasoisia terveyshyötyjä.

Tavaralogistiikan ketjun tehostuminen vain prosentilla alentaisi kuljetusten päästöjä 44 000 CO2-tonnia ja alentaisi yritysten logistiikkakustannuksia 275 miljoonalla eurolla.

Mahdollisuudet ovat isoja – tartutaan niihin yhdessä!

 

Pertti Korhonen
toimitusjohtaja
Fintraffic

Jaa