Blogi: ITS World 2022 – älykkään liikenteen näyteikkuna Enkelten Kaupungissa

Älyliikenteen maailmankongressi ITS World on maailman suurin yksittäinen älyliikennealan tapahtuma. Se tuo yhteen maailman johtajia, ammattilaisia, päättäjiä, tutkijoita sekä yksityissektorin edustajia. Tänä vuonna ITS World Congress 2022 järjestettiin Los Angelesissa, USA:ssa 18.9.-23.9.2022. Teemana oli “Transformation by Transportation”.

Suuri osa tämänkaltaisten tapahtumien arvosta syntyy ihmisten kohtaamisista. Kiitoksia siis kaikille niille, joiden kanssa olen saanut viikon aikana keskustella ja vaihtaa näkemyksiä.

Ohessa muutamia koottuna avainhuomioita sekä messuilta että Los Angelesin ja USA:n liikenteestä.

Blogi julkaistu alun perin ekosysteemi- ja teknologiajohtajamme Janne Lautanalan henkilökohtaisella LinkedIn-tilillä.

 

Liikenteen digitaaliset kaksoset tulevat!

Digitaalinen kaksonen oli selvästi uusi liikenteen muotitermi. Termiä käytetään surutta väärin, ja monet ratkaisuista olivatkin pienen tutkinnan jälkeen havaittavissa pikemminkin vain kolmiulotteisen kaupunkimallin päälle liimatuksi kapeaksi tietojoukoksi ilman simulointimahdollisuutta tai kokonaisvaltaista mallinnusta. Onkin siksi tärkeää, että pidämme huolen siitä, että ymmärrämme keskusteluissa, mistä puhumme, kun puhumme digitaalisista kaksosista. Ja yhtä tärkeää on ymmärtää, mitä ongelmaa olemme digitaalisella kaksosella ratkaisemassa.

Digitaaliset kaksoset vaativat merkittävästi tallennustilaa ja prosessisorikapasiteettia. Hyvin nopeasti muuttuvan tilannekuvan osalta myös tallennusnopeus tulee helposti pullonkaulaksi – siksi lohkoketjun todettiin soveltuvan huonosti digitaalisen kaksosen teknologiaksi.

Liikenteen digitaalisen kaksosen pohjalla oleva rakennetun ympäristön malli tarkkuus pitää olla senttimetritasolla, siksi se tehdään useamman Lidar-skannauksen kautta. Silti rakennetun ympäristön mallin ja liikenteen ”palvelukerroksen” tietojen, esim. joukkoliikenteen osalta GTFS:n yhteensovittaminen yhteen malliin on edelleen haasteellista.

Ratkaisuja oli messuilla nähtävillä mm. Metabuildilta, Microsoftilta / Bentleyltä, ESRIltä, Mobilta (https://dlt.mobi) 

 

Videoanalytiikan käyttö lisääntyy kustannusten laskun myötä

Pilvipohjaisen koneoppimisen myötä videoanalytiikan hinta on pudonnut merkittävästi ja uudenlaiset käyttömahdollisuudet ovat lisääntyneet myös liikenteeseen liittyen. Google, Facebook, Microsoft ja muut pelurit ovat investoineet avoimeen lähdekoodiin ja siten kiihdyttäneet muutosta.

Messuilla nähtiin useita esimerkkejä eri valmistajilta videoanalytiikan käytöstä mm. liikennelaskentaan, valvontaan, erikoistilanteiden havainnointiin jne.

 

Maa(Si)nsa myyneet operaattorit

Parin edellisen ITS Worldin muotitermi Mobility-as-a-Service (MaaS) oli messuilla huomattavasti vähemmän näkyvillä kuin edellisinä vuosina – osittain varmaankin johtuen siitä, että USA:ssa MaaS ei ole lyönyt läpi. Toimijat kipuilevat edelleen paljon hankalien integraatioiden, monimutkaisten sopimusrakenteiden ja ennen kaikkea kannattamattomien liiketoimintamallien kanssa.

Koronan myötä muuttuneiden liikkumistarpeiden takia itse uskon, että MaaSille vai vastaaville konsepteille olisi nyt enemmän tarvetta kuin koskaan. MaaS -konseptit pitää kuitenkin keksiä uudelleen muuttuneen maailman ja käyttäjien tarpeita miettien.

 

Itseohjautuvat ajoneuvot tulevat vähitellen

Itseohjautuvat ajoneuvot olivat myös näkyvlillä hieman aikaisempia vuosia vähemmän. Esityksissä jaettiin avoimesti kokemuksia (sekä onnistumisia että epäonnistumisia) kokeiluista. USAssa mm. Google/Waymo, Cruise, Walmart ja Argo AI/Ford ovat tehneet merkittäviä kaupallisia kokeiluja. Esim. Waymo operoi jo kolmella paikkakunnalla ja heillä on yli 100 000 asiakasta palvelulleen.

Esittäjät näkivät, että edelleen itseohjautuviin ajoneuvoihin liittyy merkittäviä haasteita:

Ajoneuvojen pitää pystyä toimimaan vielä paremmin ympäristöissä, jossa ympärillä on ihmisten ohjaamia ja siten paljon turvattomampia ajoneuvoja.

Autonomisten ajoneuvojen pitää lunastaa ihmisten luottamus ajoneuvoihin. Ihmisten odotukset esim. autonomisten taksien osalta vaihtelevat paljon, esim. kuinka kovaa ajetaan, mitä musiikkia soitetaan ja minkälaisia tietoa näytetään taksien näytöissä.

Liiketoimintamallien kanssa on paljon haasteita. Esim. robottitaksien osalta todettiin, että perinteiset taksit ovat vielä merkittävästi halvempia hankinta- ja operointikustannuksiltaan.

Ajoneuvot tulevat tarvitsemaan apua infrastruktuurilta (C-ITS, kts seuraava kappale)

Amerikkalaiset toimijat näkivät mahdollisuuksia esim. USAn läpi kulkeville autonomisille rekoille: Ihmiskuskin pitää välillä nukkua – robottirekka vain jatkaa matkaansa. Samoin kaupunkien huoltoajoneuvojen autonomisoinnissa nähtiin potentiaalia.

Yleisesti ottaen monet puhujat korostivat sitä, että tarvitaan kokonaisvaltaisempaa ajattelua: ”mikä on ongelma, jota autonomisilla ajoneuvoilla ratkaistaan?" Liian suuri osa hankkeista on ollut hyvin teknologiavetoisia.

Automaattiset ajoneuvot tulevat, mutta vähitellen. Puhuvat arvioivat, että 2030-luvun alussa markkinoilla on saatavilla kalliita (”high-end”, USAssa $80k+ ) henkilöautoja, joissa amerikkalaisen henkilön n. 90% ajamisesta voidaan hoitaa autonomisesti (moottoritiellä ajo, ruuhkassa ajo, pysäköinti).

 

Connected ITS (C-ITS), V2X ja älykkäät, verkottuneet ajoneuvot kehittyvät

C-ITS palvelut (Co-operative Intelligent Transport Systems, yhteistoiminnalliset palvelut) ovat palveluita, jonka toteuttamiseksi ajoneuvo/liikkuja ja infrastruktuuri tai ajoneuvot/liikkujat vaihtavat tietoa sähköisesti.vapaasta pysäköintipaikasta. (lähde: Traficom – Verkottunut ja automatisoituva tieliikenne)

C-ITS –palveluiden kehittäminen ja käyttöönotto nähdään välttämättömäksi, jotta liikennejärjestelmän autonomisuus ja vahva vuorovaikutteisuus (CCAM - Cooperative, Connected and Automated Mobility) mahdollistuu tulevaisuudessa.

Palveluiden luokittelu on karkeasti seuraava:

Day1 –palvelut tähtäävät ennakkotiedon välittämiseen  ajamisen tueksi (awareness driving)

Day2 –palvelut parantavat havainnointia, palveluiden laatua ja tilanteiden ennustettavuutta (sensing driving).

Day 3+ -palvelut lisäävät edistyneitä palveluita kuten ennakkotietoa aikomuksista, vuorovaikutteisuutta ja päätöksentekoa tavoitteena korkea liikenneturvallisuus (cooperative driving).

Messuilla oli esillä huomattava määrä ratkaisuja C-ITS:ään ja V2X (Vehicle-to-Infrastructure, Vehicle-to-vehicle, Vehicle-to-Network) liittyen: Lidar-laitteita, sensoreita ja ohjelmistoratkaisuja tiedon keruuseen ja hallintaan (esim. Monotch).

Kokeiluja on jo tehty paljon. Kustannukset ovat olleet merkittäviä (esim. New Yorkin kaupungin kokeilun hinta oli yli 20 miljoonaa euroa – 3000 ajoneuvoa, 500 tienvarsilaitetta), mutta hyötyjä on ollut vaikea todentaa. Teknologia on osaltaan vielä kehityksen alla.

V2X-palvelut ovat tärkeitä myös autonomisten ajoneuvojen käyttöönottoa silmällä pitäen.

 

Liikenne tarvitsee ekosysteemejä, yhteistyötä sekä tehokasta, yhteentoimivan datan jakoa

Liikenteen ongelmat ovat niin suuria ja monimutkaisia, että mikään yksi taho ei pysty niitä yksin ratkaisemaan. Tarvitsemme yhteistyötä ja toimivia liikenteen ekosysteemejä.

Eri toimijoiden yhteentoimivuuden (interoperability) parantaminen nousi esille useissa puheenvuoroissa ja hämmästyksekseni erityisesti amerikkalaiset korostivat standardoinnin merkitystä. Jatkossa tulemme tarvitsemaan entistä enemmän myös liikennemuotojen ja toimialojen yli ulottuvaa yhteentoimivuutta.

On myös tärkeää ymmärtää, mitä (yhteistä) ongelmaa ollaan ratkaisemassa ja minkälaista dataa sen ratkaisemiseksi tarvitaan. Osa datasta on luottamuksellista, ja on tärkeää ymmärtää, missä luottamuksellisuuden raja menee.

Monesti datan jaon tai myynnin hinta on liian korkea verrattuna datasta saatavaan hyötyyn. Siksi on tärkeää:

käyttää rahaa vain aidosti hyödyllisen datan jakamiseen (kaikkea dataa ei tarvitse jakaa)

tehostaa datan keräämistä ja jakamista, jotta keräämisen ja jaon kustannukset saataisiin mahdollisimman alhaisiksi.

 

Liikenne kaipaa digiosaajia

Liikenne kilpailee osaamisesta perinteisen IT-alojen kanssa, Esim. USAssa digiosaavat liikenteen ammattilaiset palkataan helposti Facebookille ja Googlelle. Erityistä pulaa on ihmisistä, joilla on sekä liikenteen toimialaosaamista että dataosaamista, esim. data-analyytikoista.

Monet toimijat ovatkin siksi lähteneet kouluttamaan työntekijöitään tekemällä merkittäviä panostuksia digiosaamisen kehittämiseen.

 

Logistiikan digitalisaatiossa on valtavat mahdollisuudet

Logistiikan digitalisaatiossa on paljon mahdollisuuksia ja kehitystä käynnissä.

Esim. Fenix-yhteistyö pyrkii tuonnin ja viennin yhdenmukaistamiseen ja digitalisointiin EU:ssa. Se luo käytännöt datan jakamiseen eri osapuolten välillä, ei ota juurikaan kantaa sisältöön, esim. Miten ETA-tiedot tai CO2-laskenta tehdään. Yhteistyö ei ole pakottavaa, vaan pyrkii rakentamaan vapaaehtoista yhteistyötä. Pilotteja on käynnissä mm. Belgiassa, Ranskassa ja Italiassa.

Logistiikan tiedonjaossa on tyypillisesti tavoitteena läpinäkyvyyden lisäämisen kautta lisätä sujuvuutta, vähentää odotusaikoja ja saada uusia liiketoimintamalleja aikaiseksi datan avulla.

Pohjoismaiden meriliikenne- ja satamaosaaminen on maailman parasta. Meriliikenteen ja satamien digitalisaatiossa on valtava potentiaali, jolla voimme suoraan vaikuttaa Suomen kilpailukykyyn ja esim. huoltovarmuuteen.

 

Eläköön Pohjoismainen+ yhteistyö!

Pohjoismailla ja Virolla oli nyt neljättä kertaa yhteinen messuosasto ITS Worldissa. Meillä on erinomaista osaamista, toimivaa yhteistyötä ja paljon annettavaa maailmalle.

 

Havaintoja USAn liikennejärjestelmästä

Matkan aikana tein havaintoja USA:n liikennejärjestelmästä. Ohessa niistä joitakin.

 

Amerikkalainen liikenne on rikki

Los Angeles on USA:n toiseksi suurin kaupunki. Los Angelesin piirikunnassa asuu yli 10 miljoonaa ihmistä ja liikenne on hyvin autopainotteinen. Joukkoliikennettä on, mutta vain harvat käyttävät sitä.

Joukkoliikenteessä puhuttaessa USAssa korostuu todella paljon saavutettavuus (accessibility) sekä sosiaalinen ja taloudellinen yhdenvertaisuus (Equity). Kärjistäen voisi sanoa, että USA:ssa joukkoliikennettä pidetään köyhäinliikenteenä tai sosiaaliliikenteenä.

Esim. Los Angelesissa ruuhkat ja saasteet ovat suuri ongelma. Kaliforniassa uusista autoista 16% on sähköautoja, kun esim. Suomessa luku on 10.3%. On mielestäni selvää, että käyttövoimien pitää muuttua Kaliforniassa, mikäli saasteiden määrää halutaan pienentää. Kalifornia onkin säätänyt lain siitä, että vuoden 2035 jälkeen ei myydä enää uusia polttomoottoriautoja.

Sähköpotkulaudat ovat lyöneet läpi Los Angeleissa Siellä on n. 37 000 sähköpotkulautaa, joilla tehdään 11,5 miljoonaa matkaa vuodessa. Korona -aikana kaupalliset sähköpotkulautafirmat lopettivat operoinnin, mutta koska julkinen liikenne ja kaupunkipyöräpalvelut jatkoivat, ihmiset pääsivät liikkumaan. Los Angelesissa liikkumisen palvelut on integroitu osaksi sosiaalitukea -siksi joukkoliikenteen käyttäjinä ovat erityisesti alhaisen tulotason ihmiset. Osana liikkumisen palveluja on jaettu myös ilmaisia älypuhelimia.  

Vuonna 2021 USAssa kuoli liikenteessä n. 43 000 ihmistä, eniten sitten vuoden 2005. Viranomaiset ovat havahtuneet tilanteeseen ja siksi monet liikenneturvallisuutta parantavat ratkaisut ovat saanet paljon rahoitusta.

 

Los Angelesin satamalla on valtava merkitys USA:n tuonnille

Los Angelesin satamien (Oakland + Los Angeles) kautta kulkee 40 % USA:n tuonnista. Satama on valtavan kokoinen ja osittain automatisoitu: Los Angelesin sataman viidestä terminaalista kaksi on automatisoitu ja kolme vielä ihmisten ohjaamia.

Terminaaleista lähtee valtava kontteja kuljettavien rekkojen vyöry – logistiikka perustuu paljolti tieliikenteeseen.

 

Google vie ja amerikkalaiset viranomaiset vikisevät

Googlella on merkittävä asema liikennedatan markkinoilla USAssa. Viranomaiset tekevät paljon yhteistyötä Googlen kanssa – esim. tietyöinformaation määrittely (ns. Work Zone Data Exchange -standardi, https://www.transportation.gov/av/data/wzdx) on kehitetty Googlen ja osavaltioiden yhteistyönä. Tietyöinformaatiot ovat nyt jaossa 10 eri osavaltiossa. Googlen mukaan viranomaisilta saatava tieto on heille hyvin arvokasta heidän navigointipalveluissaan.

 

Uber ja Lyft ovat tappaneet taksit

Perinteiset taksit ovat pitkälti hävinneet amerikkalaisesta katukuvasta. Uber ja Lyft hallitsevat pitkälti markkinoita ja monet taksitkin tekevät töitä myös Uberin ja Lyftin toimeksiannosta.

Uber on saanut merkittävän markkinaosuuden ja on sitä myötä lähtenyt ottamaan suuremman siivun asiakkaan kyytimaksuista. Paikallisen taksikuskin mukaan Uber ottaa nykyään 50% itselleen, kun ennen luku oli 20%. Taksikuskin mukaan Uber ei siksi ole enää kovin houkutteleva hänelle.

Itse yritin tilata aamulla Uberia turhaan 20 minuutin ajan. Lopulta paikalle tuli onneksi perinteinen taksi ja sain kyydin.

 

Janne Lautanala | ekosysteemi- ja teknologiajohtaja