Tasavallan presidentti Sauli Niinistö myönsi joulukuussa 2022 Fintraffic lennonvarmistuksen Avia Collegen pääkouluttaja Jukka Pekkiselle lentokapteenin arvonimen. Miten lennonvarmistuksen koulutus on Pekkisen silmissä muuttunut vuosien varrella ja miltä tulevaisuus näyttää?
Aloittaessasi Avia Collegella vuonna 2002 tarkoituksenasi oli toimia lennonjohtajien kouluttajana vain muutama vuosi. Mikä on pitänyt sinut koulutushommissa jo yli kaksi vuosikymmentä?
Opettajatyön vetovoiman voi jakaa oikeastaan kolmeen elementtiin: ensimmäisenä on se, että pystyy todistamaan oppilaiden kehitystä. Peruskurssin alkaessa lähdetään oikeastaan nollasta liikkeelle, eikä oppilailla usein ole aikaisempaa tietoa ilmailusta. Puolitoista vuotta kestävällä kurssilla pääsee todella näkemään oppilaiden edistymisen sekä auttaa heitä onnistumaan ja oivaltamaan.
Toisena huippuna on työn monipuolisuus. Oppilaissa on erilaisia persoonia ja työn kautta tutustuu erilaisiin ihmisiin ympäri maailmaa. Myös oppilaiden kokemustaso vaihtelee; välillä opissa on koulutuksensa alkuvaiheessa olevia, välillä taas pitkän linjan tekijöitä, jotka ovat olleet urallaan 10–15 vuotta.
Kolmantena on tietenkin toimiva työympäristö ja mukavat työkaverit. Meillä kulkee asiat todella hyvin ja pystymme kouluttajien kesken jakaa kokemuksia ja neuvoja. Tässä työssä oppii tuntemaan työkaverit hyvin ja tietää toistensa toimintatavat.
Oletko vuosien varrella havainnut lennonjohtajakoulutettavissa muutosta?
Merkittävä muutos on ollut yksityislentäjän lupakirjan poistuminen lennonjohtajaoppilaan vaatimuksista 1990 luvun lopulla, joka muutti lennonjohtajakoulutuksen painopisteitä. Ennen muutosta oppilailla oli jo koulutuksen alkaessa ymmärrystä ilmailusta, ja monet asiat olivat heille tuttuja. Lupakirjavaatimuksen poistumisen myötä koulutukseen tuli enemmän oppilaita, jotka eivät välttämättä olleet koskaan edes käyneet lentokoneessa. Nämäkin henkilöt voivat olla hyviä oppilaita, mutta uudistus toi tarpeen käydä koulutuksen alussa yksityiskohtaisemmin läpi mitä ilmailu on, ilmatilan osat, lentokoneen käyttäytymistä sekä ilmailun fraseologiaa.
Yleisesti ottaen oppilaat ovat pysyneet kuitenkin hyvin pitkälti samantyyppisinä. Oppilaille yhteistä on se, että he ovat kaikki erilaisia: ikähaitari vaihtelee 18–45 ikävuoden välillä ja oppilailta löytyy taustaa aina Alepan kassamyyjästä kanttoriin sekä monta vuotta yliopistossa opiskelleista suoraan varusmieskurssilta tuleviin. Koulutuksen vaatimasta motivaatiosta oppilailla ei kuitenkaan koskaan ole ollut puutetta.
Miten lennonjohtoala on muuttunut työurasi aikana?
Itse lennonjohdon ydintekeminen ja käytännöt ovat muuttuneet varsin vähän. Muutosta on tapahtunut siinä, miten työtä toteutetaan: aloittaessani lennonjohtajien kouluttajana yhteydenpito eri lennonjohtoyksiköiden välillä oli hyvin pitkälti puhelimen varassa tehtävää. Tietotekniikan kehittymisen myötä on siirrytty yhä enemmän sähköisiin järjestelmiin, ja nykyään 90 prosenttia yhteydenpidosta tehdään sähköisesti. Onneksi tämän päivän koulutettavat ovat olleet syntymästään asti tekemisissä tietokoneiden ja muiden elektronisten laitteiden kanssa, ja heille on näin helppoa toimia sähköisten järjestelmien kanssa.
Miten näet lennonjohtotyön tulevaisuuden?
Tulevaisuudestahan ei koskaan tiedä varmasti, mutta uskon kyllä, että teknillistyminen tulee jatkamaan kehitystään, mikä on positiivinen asia. Kommunikaatiota lentokoneiden kanssa tulee aina olemaan, mutta tavat voivat muuttua. Esimerkiksi jo nyt tietyissä ilmatilanosissa komennot lähetetään sähköisesti näppäimistöllä perinteisen puheen sijasta.
Arvelen, että myös Suomessa tullaan jossain vaiheessa ottamaan etälennonjohtaminen käyttöön. Muun muassa Ruotsissa lennonjohtajan ei tarvitse olla fyysisesti lentoasemalla paikalla, vaan hän voi hoitaa tehtäväänsä kameroiden avulla muualta käsin. Kehittyneen teknologian ansiosta tallainen toimintatapa on mahdollista myös Suomessa.
Miten palaudut työjutuista päivän päätteeksi?
Työjutut jäävät toimistolle laittaessani työpaikan oven kiinni. Vapaa-ajalla käyn koiran kanssa lenkillä ja vietän aikaa kesämökillä ja metsänhoitotöissä. Hyvä työpaikka ja hyvät kollegat ovat lykänneet eläkkeelle jäämistäni, eikä kukaan varmaan uskoisi, jos sanoisin lopettavani. Minulta löytyy yhä paloa koulutushommiin, ja se vetää minut aina aamuisin töihin.
Fintraffic lennonvarmistuksen Avia Collegen pääkouluttaja Jukka Pekkinen
- Aloitti ilmailu-uransa vuonna 1982 varusmiespalveluksessa Kauhavalla lentoaliupseerikurssilla 22.
- Eteni päällystöopiston ohjaajalinjan kautta Karjalan lennostoon ohjaajaupseeriksi
- Vuonna 1986 aloitti kouluttautumisen sotilaslennonjohtajaksi lennonjohtokurssilla 17. Ura eteni lennonjohtokurssin jälkeen lähi-, lähestymis-, tutka- ja PAR-tarkkuuskurssien kautta eteenpäin.
- Toimi vuosina 1986-1993 Kuopiossa sotilaslennonjohtajana ja laivueen ohjaajaupseerina.
- Siirtyi vuonna 1993 Kauhavalle, jossa toimi lennonopettajana ja sotilaslennonjohtajana vuoden 2001 loppuun saakka.
- Lensi sotilasilmailu-uransa aikana Valmet L-70 Vinka, Piper Chieftain, Fouga Magister ja Hawk -kalustolla. Lentokokemusta ilmavoimista kertyi noin 2000 lentotuntia.
- Aloitti reserviin siirtymisensä jälkeen vuoden 2002 alussa lennonjohtajien kouluttajana silloisessa ilmailulaitoksen koulutuskeskuksessa, eli nykyisessä Avia Collegessa.
- Kouluttanut Avia Collegella suomalaislennonjohtajien lisäksi myös ruotsalaisia, luxemburgilaisia, virolaisia ja latvialaisia lennonjohtajia.
- Sai lentokapteenin arvonimen 9. joulukuuta 2022.
