Hyppää pääsisältöön
Alus merellä

STM BALT SAFE tehostaa Suomenlahden VTS-alueiden tiedonvaihtoa sekä tuo käyttöön turvallisuutta tukevaa navigointiteknologiaa

Julkaistu 8.10.2021

Itämeren alue on yksi maailman eniten liikennöidyistä merialueista. Runsas risteävä matkustaja-alusliikenne, säiliöalukset ja kapeat kulkuväylät luovat erityisen tarpeen turvalliselle navigoinnille. Jotta alusten kulku olisi mahdollisimman turvallista, tarvitaan Itämeren maiden ylittävää tehokasta tiedonvaihtoa. Pian päättyvä STM BALT SAFE -hanke nostettiin EU:n uudistetun Itämeri-strategian lippulaivaksi. Sen tavoitteena oli juurikin tehostaa meriliikenteen turvallisuutta kehittämällä alusten ja alusliikenteen ohjauksen välistä tiedonvaihtoa sekä turvallisuutta tukevaa navigointiteknologiaa etenkin Itämeren säiliöalusliikenteelle.

STM BALT SAFE -hankkeessa säiliöaluksia varustettiin STM- eli Sea Traffic Management -yhteensopivalla laitteistolla, jonka kautta niillä on mahdollisuus lähettää ja vastaanottaa reittisuunnitelmia muiden alusten ja Itämeren alueen alusliikenteen ohjauksen toimijoiden kanssa. STM-kyvykkyydet mahdollistavat reaaliaikaisen aluksen reitin tarkastuksen, matkan aikaisen seurannan sekä reitin ja aikataulun myötä ilmenevien mahdollisten lähitilanteiden tai esimerkiksi väylätöiden kohtaamisen ennakoinnin. Kehitettävät kyvykkyydet laajentavat siis alusliikenteen ohjauksesta vastaavan VTS-toimijan tilannekuvaa.

- Suomenlahdella liikkuu suuri määrä säiliöalusliikennettä. Hyvä esimerkki tästä on alusliikenne, joka risteää Helsingin ja Tallinnan välillä kulkevan runsaan autolauttaliikenteen kanssa. Tiedonsiirrolla ja reittisuunnittelulla on merkittävä rooli, kun puhutaan turvallisuudesta, sillä nopea tiedonkulku auttaa reagoimaan häiriötilanteessa sekä estämään tai minimoimaan mahdolliset vahingot, avaa Fintrafficin meriliikenteenohjauksen kehitysasiantuntija Mikko Klang.

Kehitystyötä monella rintamalla

STM BALT SAFE -hankkeessa kehitetään paitsi yhteneväistä STM-teknologiaa, pilotoidaan myös uuden sukupolven tiedonvaihtoteknologiaa VDES-päivityksellä. Lisäksi hankkeen aikana on luotu STM-palveluita mm. turvalaitevikojen ja merivaroitusten jakeluun sekä testattu alusten reittisuunnitelmien optimointia ja hallinnollisen työn tehostamisen mahdollisuuksia. Hankkeessa tullaan testaamaan vielä alusliikenteen tehostetun monitoroinnin, automaattisen alusliikenteen ilmoittautumisen sekä Maritime Single Window:n järjestelmiä.

- Reitinvaihdon kyvykkyyksien kehittäminen ja edistäminen tehostaa turvallisuutta koko Itämerellä. Niiden kehittäminen onkin tärkeä osa Itämeren merellisen ympäristön suojelukomission suositusta reittisuunnittelusta ja navigoinnista, kertoo Fintrafficin meriliikenteenohjauksen erityisasiantuntija Mika Nyrhilä.

Automaattisen raportoinnin kyvykkyyksiä kehitetään yhteistyössä muiden Suomenlahdella toimivien maiden kanssa. Hankkeen keskiössä on ollut Suomen VTS:n yhteistyö Viron ja Venäjän kanssa Gulf of Finland Reporting -ilmoittautumisjärjestelmän parissa. Tavoitteena on ollut automatisoida alusten toimittamat pakolliset ilmoitustiedot, kuten aluksen tunnistetiedot, vaarallisen lastin kategoria ja määrä, aiottu saapumisaika, määränpää sekä laivaväen lukumäärä, yhtenäiseksi eri VTS-alueiden kesken.

- Digitaalista reitinsiirtoa on harjoiteltu ja viety eteenpäin Suomessa vuosikymmenen ajan. Tänä aikana teknistä valmiutta on kuitenkin tutkittu ja testattu lähinnä yksittäisillä yhteyspisteillä. Nyt tekninen valmius otetaan yksittäisten tutkimuspisteiden lisäksi käyttöön laajemmin Suomenlahden eri maiden VTS-keskuksissa, kertoo Klang.

Yhteinen STM-terminologia helpottaa alusten siirtymistä VTS-alueelta toiselle

Hankkeessa on luotu alalle yhtenäinen STM-palveluiden terminologia, joka on tähän saakka ollut hyvin VTS-aluekohtaista. Yhteinen sanasto helpottaa alusten siirtymistä VTS-alueelta toiselle, sillä alueen vaihtuessa ei tarvitse enää opiskella tai tarkistaa uuden alueen STM-terminologiaa.

- Olemme rakentaneet perustilanteisiin valmiita toimintamalleja, jotka VTS-alueet voivat halutessaan ottaa käyttöön. Lähtökohtana on tarjota STM-palveluille yhtenäinen ylätason sanasto, joka helpottaa alusten ymmärrystä tarjottavista palveluista sekä viestii VTS-keskuksille, millaisia palveluita heiltä odotetaan Itämerellä, kertoo Klang.

Koska kyseessä ei ole lainsäädännöllinen muutos, on mukana olevilla VTS-toimijoilla edelleen vapaus toteuttaa palvelut omalla VTS-alueellaan omalla tavallaan. Yhteinen pyrkimys hankkeessa mukana olevien maiden välillä on kuitenkin se, että alukselle päin palvelu välittyisi mahdollisimman yhdenmukaisena sijainnista riippumatta.

Kansainvälinen kehitystyö luo mahdollisuuksia tulevaisuuteen

STM BALT SAFE -hankkeen myötä syntyneessä kansainvälisessä yhteistyössä on potentiaalia myös tulevaisuuteen. Yhteistyötä eri maiden kanssa on tehty uuden STM-teknologian kehityksen ja testauksen parissa Suomenlahdella toimivilla VTS-alueilla.

- Suomesta valvottavien VTS-alueiden lisäksi mukana ovat Suomenlahden itäpohjukan osalta Pietarin satamaviranomaiset. Joulukuussa saamme mukaan Tallinnan VTS-alueen. Emme ole aiemmin tehneet näin tiivistä yhteistyötä eri maiden VTS-toimijoiden kesken, ja uskon, että hankkeen kautta syntynyt kansainvälinen yhteistyö poikii tulevaisuudessa paljon hyvää, kiittää Nyrhilä.

Taustalla on vahvasti single window -ajattelu, jossa tullaan jollakin aikavälillä jakamaan kaikkien EU-maiden kesken yhteinen ilmoitustietojärjestelmä.

Hanketavoitteet täyttyvät ja työ jatkuu

Haastetta hankkeeseen toivat koronarajoitukset, joiden vuoksi aluksille ei päästy paikan päälle tekemään testauksia toivotussa laajuudessa. Tavoitteissa kuitenkin onnistuttiin, sillä hankkeessa pystyttiin vahvistamaan, että VTS-alueille kehitetyt tekniset STM-järjestelmät toimivat suunnitellusti.

- Hankkeelle asetetut tavoitteet tulevat täyttymään. Käytännön tasolla vaaditaan kuitenkin vielä jatkotyöstöä, sillä tunnistimme hankkeen aikana osa-alueita, jotka vaativat laajuutensa vuoksi aivan oman kehitysprojektinsa. Tällaisia ovat esimerkiksi STM-kommunikaatiomallit alusten ja maa-asemien välillä. Kehitystyötä jatketaan siis tämän hankkeen tulosten pohjalta eteenpäin, kertoo Nyrhilä.

Nykypäivänä merenkulun piirissä kommunikoidaan pitkälti puheella radiota käyttäen niin alusten välisesti kuin alusten ja maa-asemienkin kesken. Käyttäjiä on taajuuksien määrään nähden kuitenkin paljon, eikä yhdelle taajuudelle mahdu samanaikaisesti montaa eri käyttäjää. Radiotaajuuksilla viestejä ei voi tarkistaa jälkeenpäin, vaan kanavaa on kuunneltava koko ajan, jotta mitään olennaista ei mene ohi.

Toisaalta radio on laaja-alainen kommunikaatioväline, jonka kautta voi puheen lisäksi aistia valtavan määrän sanatonta informaatiota äänensävyjen, kielen ja ihmisen puhetavan kautta. Vaikka radiokommunikaation korvaaminen digitaalisella viestinnällä voi ensiajatuksena kuulostaa helpolta, hankkeen aikana tehty syvempi perehtyminen on osoittanut, että monitahoisuutensa vuoksi asia ei ole aivan niin yksinkertainen. Tulevaisuudessa merenkulkualalle tarvitaan valmis kommunikointialusta, joka kestää sekä käytettävyydeltään että teknisiltä ratkaisuiltaan aikaa.

Jaa