Hyppää pääsisältöön
Digitalisaatio

Mistä puhutaan, kun puhumme automatisoituvasta tieliikenteestä?

Julkaistu 15.9.2021

Suomen henkilö- ja tavaraliikenne perustuu sujuvaan ja tehokkaaseen liikenteeseen maanteillä. Tavaraliikenteestä 63 prosenttia ja matkustajaliikenteestä 90 prosenttia kulkee kumipyörillä. Jotta liikenne sujuu turvallisesti, sujuvasti ja ottaa enenevissä määrin huomioon myös ympäristöasiat, tarvitaan automatisoituvaa ja tiiviisti verkottunutta toimintaympäristöä. Mutta mistä oikein puhutaan, kun puhumme automatisoituvasta tieliikenteestä?

Automaatio lisääntyy ympärillämme, eikä liikenne ole tästä poikkeus. Automaatiokehitys näkyy älyllistyvien autojen lisäksi myös tiepuolen infrastruktuurissa, jossa maamme pääväylien liikenteenohjausjärjestelmät välittävät yhä kattavampaa tietoa eri tieosuuksien keli- ja liikenneolosuhteista. Tiellä liikkujat saavat esimerkiksi reaaliajassa kertyvää tietoa ajokeleistä, liikennemääristä, tietöistä ja muista liikennehäiriöistä. Infran keräämää dataa virtaa myös eri sovelluskehittäjien käyttöön, joka mahdollistaa jatkuvan kehittämisen, jossa avoin data soljuu ja vie tieliikennettä entistä turvallisempaan, sujuvampaan ja ympäristöystävällisempään suuntaan.

"Nykytekniikan avulla kerätään ja välitetään jo kattavasti liikkumisen kannalta oleellista reaaliaikaista informaatiota. Meillä Fintrafficissa liikenne- ja olosuhdedataa tuottaa yhteensä noin 20 000 liikenteenhallinta- sekä keli- ja säälaitetta, sisältäen esimerkiksi 900 kelikameraa, 430 tiesääasemapistettä sekä erilaisia automaattisia häiriön havaitsemiseen liittyviä järjestelmiä. Ohjaamme liikenne- ja säätilannedatan perusteella vaihtuvia nopeusrajoituksia, liikenteen tiedotusopasteita sekä tunneleiden ja liikennevalojen toimintaa. Samalla tämä mittava tieto on valjastettu koko tieliikenteen ekosysteemin käyttöön. Esimerkiksi Digitraffic-tietoalustamme rajapintakutsujen määrä on jo 3,2 miljardia kutsua vuodessa, joten kysyntää liikenteen datalle on", taustoittaa Fintraffic Tien infrapuolelta projektipäällikkö Olli Rossi.

Fintrafficin tieliikenteenohjauksen päämääränä on toimia kehittyvän tieliikenne-ekosysteemin pelinrakentajana. Tämä tarkoittaa tieliikenteen digitaalisen kaksosen rakentamista, jossa fyysisestä tieliikenteestä tehdään digitaalinen kopio, joka tarjoaa reaaliaikaisen tilannekuvan infran, olosuhteiden, kunnossapidon ja liikenteen todellisesta tilasta. Sen avulla on mahdollista hallita, jalostaa ja jakaa liikenteeseen liittyvää tietoa, optimoida liikennettä sekä auttaa alan toimijoita kehittämään uusia palveluja.

"Suomessa on tieverkkoa yhteensä 78 000 kilometriä, ja teillämme ajetaan joka päivä autolla yli 120 miljoonaa kilometriä. Automatisoituva tieliikenne ja sen datakehitys tehostaa muun muassa tavaraliikenteen sujuvuutta, mahdollistaa hälytysajoneuvoille liikennevalojen ”vihreät aallot”, ohjaa talvikauden kunnossapitoa jne. Jatkossa, kun autot tai laitteet, kuten vaikkapa matkapuhelin, linkitetään toisiinsa entistä tiiviimmin, saadaan automaation hyötyjä valjastettua vielä selkeästi laajemmin. Tällöin esimerkiksi älykkäät autot tuottavat ja käsittelevät kattavampaa dataa ja välittävät sitä rajapintojen kautta muiden tiellä liikkujien käyttöön", jatkaa Olli Rossi.

Data kulkee koneelta koneelle – laitteelta laitteelle

ITS -direktiivin (2010/40/EU) tavoitteena on älyliikenteen palveluiden koordinoitu ja tuloksellinen käyttöönotto koko Euroopan unionin laajuisesti, mikä edellyttää muun muassa sitä, että järjestelmät rakentuvat yhteentoimiville ratkaisuille sekä avoimiin ja julkisiin standardeihin.

Fintraffic on viemässä tieinfraansa uutta älykerrosta (tiedonvaihtoalustaa), joka mahdollistaa reaaliaikaisen tiedonvaihdon ajoneuvojen ja infran välillä. Ensimmäiset pilotoinnit alkavat tänä vuonna liikennevalojen C-ITS -ratkaisuilla. Päämääränä on rakentaa jatkossa lisää yhteistoiminnallisia palveluita, jossa myös muu tieinfra keskustelee suoraan ajoneuvojen kanssa.

"Yhteistoiminnallinen ajaminen perustuu ajoneuvon vuoropuheluun muiden ajoneuvojen, tienkäyttäjien sekä infrastruktuurin välillä. Automaatioasteen kasvamisen myötä liikenteen turvallisuuden arvioidaan kasvavan jo pelkästään onnettomuuksien ja niiden aiheuttamien ruuhkien vähenemisen seurauksena, sillä liikenneonnettomuuksissa inhimillisten erheiden suuruus on merkittävä - eräiden laskelmien mukaan jopa 90 prosenttia. Automaatioasteen lisäys tuo positiivisia seuraamuksia myös liikenteen sujuvuuteen, jossa päästään paremmin hyödyntämään ennakointia ja esimerkiksi liikennevalojen vihreää aaltoa, ruuhkat huomioiden. Näiden lisäksi ympäristövaikutukset ovat hyvinkin usein kytköksissä sujuvuus- ja energiankulutusvaikutusten kanssa eli automaatio näkyy myös rivin alla hiilidioksidipäästöissämme", kertoo  Rossi.

Yhteistoiminnallisilla palveluilla vaikutetaan koko liikennekäyttäytymiseen. Käytännössä tämä tarkoittaa vaikkapa sitä, että ajoneuvon päätelaitteissa esitetään häiriö- ja vaaratilannetietoja, perustuen tienkäyttäjän sijaintiin. Esitettäviä tietoja voivat olla esimerkiksi sää- ja keliolosuhteet, onnettomuudet, ruuhkat, varoitukset hälytysajoneuvoista sekä vaihtuvien opasteiden ohjaustilat. Tienkäyttäjä voi myös itse tuottaa häiriö- tai vaaratilannetietoa, jolloin data rikastuu ja hyödyntää koko tieliikenteen toimijakenttää.

"Kun ajoneuvot keskustelevat suoraan infran kanssa, saamme aivan eriasteista ennustettavuustietoa. Reaaliajassa liikkuva informaatio lisää jatkuvasti kuljettajien tietoisuutta tilanteesta ja saa varautumaan edessä olevaan riskitekijään. Kuljettajat pääsevät tällöin alentamaan ajonopeutta ja pidentämään turvavälejä jo hyvissä ajoin ennen ongelmapaikkaa. Myös erilaiset reittivalinnat nousevat reittisuositusten perusteella keskiöön, jossa reittivalintoihin voidaan yhdistää tietoa muun muassa reitin ennustetusta liikennetilanteesta, häiriöistä ja poikkeamista", summaa Rossi.

Jaa