Kahdentaminen parantaa rautatieliikenteen häiriötilanteisiin varautumista
Suomen rataverkoston kauko-ohjauksen toimintavarmuutta on parannettu uuden kahdennetun järjestelmän avulla. Helmikuussa 2021 saavutettiin kauko-ohjauksen kahdentamisprojekti KOHKA:n tekninen valmius, kun Etelä-Suomen (ESKO) ja Kaakkois-Suomen (KAKO) rataverkoston kauko-ohjausjärjestelmissä toteutettiin kahdennus kauko-ohjauspalvelimien sekä tietoliikenneyhteyksien osalta. Molempien järjestelmien käyttö on nyt mahdollista paikkariippumattomasti kaikista Fintraffic Raiteen ohjauskeskuksista.
Mitä kahdentaminen tarkoittaa käytännössä?
Kahdentamisen myötä junien ohjaus voidaan toteuttaa paikkariippumattomasti niin kauan kuin vähintään toinen kauko-ohjauspalvelimista (CTC1/CTC2) on toimintavalmiudessa. Mikäli toinen palvelimista vikaantuu, voi käyttäjä siirtyä helposti miltä tahansa liikenteenohjauksen työpisteeltä käyttämään toista palvelinta vain muutamalla klikkauksella.
Projektin tekninen valmius on saavutettu ja järjestelmät toimivat suunnitellusti. Seuraavaksi on vuorossa toiminnan jalkauttaminen ESKO- ja KAKO-järjestelmien operoimille rataosuuksille. Kahdennetun järjestelmän hyödyntäminen on viety käytäntöön Tampereen ohjauskeskuksessa, josta ohjataan jo nyt operatiivisesti Helsingin ohjauskeskuksen vuoroja ESKO-järjestelmällä. KAKO-projektin päättyessä kaikki Helsingistä ja Kouvolasta ohjattava junaliikenne tulee toimimaan kahdennetun järjestelmän alla.
Länsi-Suomen kauko-ohjauksen TAKO-järjestelmän kahdentamiseen tähtäävä KOHKA-TAKO -projekti on suunnitteluvaiheessa Tampereella, ja tavoitteena on saada strategiakauden aikana kaikki Fintraffic Raiteen käytössä olevat kauko-ohjausjärjestelmät kahdennettua.
Häiriötilanteet voidaan hoitaa nyt sujuvammin
Kahdentamisen tuomat hyödyt näkyvät matkustajille ennen kaikkea junien myöhästymisten ja peruutusten vähentymisenä. Ennen kahdentamisjärjestelmää junien ohjaukseen liittyvät ongelmatilanteet ja häiriöt ovat usein aiheuttaneet välittömän vaikutuksen liikenteeseen. Kahdentamisen myötä käytössä on varapalvelin, jonka turvin junien kulkua voidaan jatkaa normaalisti myös toisen palvelimen korjauksen aikana.
Järjestelmän avulla voidaan junaliikenteen sujuvuuden varmistamisen lisäksi paikantaa vika nopeammin, sillä häiriötilanteessa pystytään paremmin kartoittamaan, johtuuko ongelmatilanne kauko-ohjauksesta vai ei. Näin korjaustoimet saadaan nopeammin käyntiin ja liikenne palautuu nopeammin takaisin normaaliksi.
Kahdennetun järjestelmän palvelimet sijaitsevat maantieteellisesti eri kaupungeissa. Näin voidaan luoda entistäkin parempi valmius häiriötilanteisiin, sillä ongelmaksi eivät muodostu esimerkiksi kaupunkikohtainen kriisitilanne tai esimerkiksi tulipalo. Uusi järjestelmä parantaakin merkittävästi häiriötilanteisiin varautumista sekä liikenteenohjauksen laatua häiriötilanteissa. Lisäksi se tehostaa operatiivisen henkilöstön käyttöä sekä antaa joustavuutta esimerkiksi henkilöstön sairastapauksissa.
Kaksi toisistaan erillistä palvelinta samassa järjestelmässä
Kahdentamisen teho perustuu siihen, että saman järjestelmän ohjaus onnistuu kahdelta toisistaan erilliseltä palvelimelta. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että rataverkon turvalaitteilta tulee yhteys kauko-ohjauspalvelimille kahta reittivarmennettua tietoliikenneyhteyttä pitkin. Palvelimilla on fyysisesti eri kaapelit ja maantieteelliset sijainnit, minkä vuoksi toinen järjestelmistä pysyy toimintakykyisenä, vaikka toiselle tapahtuisi häiriö tai käyttökatko esimerkiksi tulipalon, sähkökatkon tai muun yllättävän syyn vuoksi.
Kahdentaminen luo joustavan ja dynaamisen ratkaisun junaliikenteen ohjaamiseen. Paikkariippumattoman ohjauksen ansiosta myös varautumisaste paranee, sillä junia voidaan ohjata nopeasti reagoiden useista eri sijainneista. Eri ohjauskeskusten henkilöstö koulutetaan niin, että esimerkiksi Tampereella osataan tarvittaessa ottaa haltuun Helsingin ohjaustehtävät tarpeen tullen.
Teknisesti iso muutos tiedonsiirtoprotokollaan
Kahdentaminen on tuonut mukanaan ison muutoksen tiedonsiirtoprotokollaan. Aiemmin ESKO-työaseman vieminen toiseen ohjauskeskukseen olisi vaatinut tietoliikenneyhteyden vetämisen kyseiselle työasemalle. Uuden järjestelmän avulla työasema voidaan siirtää ketterästi paikasta toiseen, kunhan käytössä on tietoliikenneyhteys sekä tieto oikeista asetuksista ja suojauksista.
”Kahdentamisen tekninen toteutus on onnistunut erinomaisesti, ja yhteistyö pääkumppaneiden kanssa on sujunut mainiosti. Olemme saaneet lyhyessä ajassa aikaan ison muutoksen, jonka hyödyt tulevat näkymään tulevaisuudessa junaliikenteen häiriötilanteiden vähentymisenä”, kertoo projektipäällikkö Henri Lindqvist.
”Kahdentaminen on varautumisen sekä asiakkaalle tuotettavan laadukkaan ja operatiiviseen hetkeen muokkautuvan palvelun näkökulmasta, valtava hyppäys eteenpäin. Olen erittäin ylpeä, että olemme saaneet tämän teknisen harppauksen aikaiseksi yhdessä Väyläviraston, Siemensin sekä Cinian kanssa. Tämän muutoksen kautta voimme tuottaa parempaa palvelua asiakkaillemme ja mahdollistaa paremmat edellytykset operatiiviseen työhön”, operatiivinen johtaja Sanna Järvenpää
Projekti on toteutettu yhteistyössä Siemens Mobility Oy:n sekä Väyläviraston kanssa, jonka vastuulla on ollut mm. tietoliikenneyhteyksien toteuttaminen yhdessä Cinia Oy:n kanssa.
