Hyppää pääsisältöön

Ajankohtaiskatsaus Finrailin järjestelmäkehitykseen

Julkaistu 18.11.2020

Käyttäjälähtöistä pienkehitystä isompien muutosten rinnalla

Isojen ja niin sanottujen strategisten kärkiprojektien (ENNE, SAAGA, KOHKA jne.) rinnalla tehdään jatkuvana perustyönä nykyisten järjestelmiemme kehittämistä. Liikenteenohjauksen ja -hallinnan nykyjärjestelmien kehittämisen tarpeet tulevat monista eri suunnista. Keskeisimpiä muutosajureita ovat: uusien järjestelmien (esim. ENNE, SAAGA jne.) ja isompien toiminnallisten muutosten (esim. dynaaminen ohjaus) aiheuttamat muutostarpeet, tekniset ja elinkaaren hallintaan liittyvät muutostarpeet, teemakohtaiset muutosohjelmat (esim. merkittävien poikkeamien vähentämisen ohjelma) ja käyttäjien palautteet.

”Käyttäjien ideoiden ja palautteen perusteella tehtävä pienkehitys ja korjaukset ovat tärkeässä roolissa isompien muutosten rinnalla. Esimerkiksi LOKI:in liittyviä kehitys- tai korjausehdotusten tikettejä oli kirjattu 2019-2020 yhteensä noin 400 kappaletta, joista noin 300 on ratkaistu”, kertoo Finrailin johtaja Mikko Natunen.

Uudet sopimukset ja uusia kumppaneita kehittämiseen

Vuoden 2020 aikana on tehty iso työ liikenteenhallinnan järjestelmien jatkokehityksen ja ylläpidon turvaamiseksi sekä ko. palvelujen kustannustehokkuuden kehittämiseksi.

”Liikenteenhallinnan tietojärjestelmien kehittämisen ja ylläpidon palveluntuotannon kilpailutusprojekti käynnistettiin joulukuussa 2019 ja projekti on nyt loppusuoralla, sopimusten viimeistelyn vaiheessa. Päätoimittajan osuuden kilpailutuksessa voitti Solita Oy ja puitetoimittajien kilpailussa pärjäsivät parhaiten Visma Consulting Oy ja Siili Solutions Oyj. Tavoitteenamme on käynnistää uudistettujen toimintamallien mukainen kehitys- ja ylläpitotoiminta vuoden 2021 alusta osin uusien kumppaneidemme kesken tiiviissä yhteistyössä”, Natunen kertoo.

Järjestelmien käyttäjäkysely tulossa joulukuussa

Dataan ja analytiikkaan perustuva toiminta on Finrail Oy:ssä laaja-alaista. Haluamme, että myös järjestelmäkehityksessä ja järjestelmien ylläpidossa valinnat ja painotukset kohdentuvat oikein ja tähän tarvitsemme dataa järjestelmiemme käytettävyydestä ja niiden toimintavarmuudesta. Joulukuussa 2020 toteutetaan tietojärjestelmiämme koskeva loppukäyttäjäkysely, jonka tavoitteena on kerätä arvokasta loppukäyttäjänäkemystä järjestelmiemme käytettävyydestä ja toimintavarmuudesta.

Kehitystyön tuloksia, KATKO-järjestelmän korvaaminen RUMA-järjestelmällä keväällä 2020

Huhtikuussa 2020 siirryttiin rataverkon jännitekatko-prosessin osalta uuteen aikaan, kun siihen liittyvät järjestelmätoiminnallisuudet siirrettiin osaksi RUMA-järjestelmää. Käyttöönoton myötä luovuttiin reilusti yli vuosikymmenen käytössä olleesta KATKO-järjestelmästä, joka oli teknisesti elinkaarensa päässä ja toiminnallisesti ”erillinen saareke” suhteessa muihin Finrail Oy:n ratatöiden suunnitteluun liittyviin järjestelmiin.

Tällä hetkellä tehdään järjestelmän sekä prosessin jatkokehitystä käyttäjäpalautteen perusteella. Tavoitteena on mahdollistaa jännitekatkojen käsittelyyn liittyvät toiminnallisuudet jännitekatkojen suorittajille maastossa RUMA-mobiilisovelluksen välityksellä. Lisäksi toteutetaan useita jännitekatkosuunnittelun sujuvuuteen vaikuttavia parannuksia ja parannetaan jännitekatkojen tilannekuvaa kaikille eri käyttäjäryhmille visualisoimalla jännitekatkotietoa karttakäyttöliittymään.

”Kaikella tällä kehitystyöllä on saavutettu tilanne, joka mahdollistaa kaikille eri käyttäjäryhmille paremman käyttäjäkokemuksen sekä tehokkaamman jännitekatkojen suunnittelun ja niiden hyödyntämisen parantuneen tilannekuvan ja läpinäkyvämmän prosessin johdosta”, Natunen summaa.

Kehitystyön tuloksia, vikailmoitusprosessin tekninen kehitys

Vikailmoitusprosessin kehittämisen tavoitteena on toimintatapojen yhtenäistäminen ja vikailmoitusprosessin sujuvoittaminen ja nopeuttaminen. Kehitystyötä on tehty prosessilähtöisesti ja nykyisiä työkaluja (karttatyökalu YKÄ ja poikkeamienhallinta POHA) kehittäen.

Uudessa toimintamallissa käyttäjä ilmoittaa infran vioista karttapohjaisen YKÄ-sovelluksen avulla. Sen vikahavaintotoiminnallisuus ohjaa käyttäjää ilmoittamaan vikaan liittyvät tarvittavat tiedot, jonka pohjalta käyttöpäivystäjä voi tehdä edelleen vikailmoituksen kunnossapidolle. Vikahavainnon tiedoilla luodaan POHA-järjestelmään alueohjauksen ja rataliikennekeskuksen tarpeisiin POHA-tapahtuma, johon koostetaan tapahtumaan liittyvät vikailmoitukset, liikenteelliset päätökset, sekä mahdolliset aiheutuneet myöhästymiset. Käyttöpäivystäjä vastaanottaa vikahavainnon myös POHA-sovellukseen, jonka pohjalta luodaan vikailmoitus kunnossapidolle.

Toiminnallisuutta on kehitetty ja pilotoitu vuoden 2020 aikana ja marraskuussa 2020 asennetaan käyttöön ensimmäisen vaiheen tuotantoversio. Liikenneohjaajat ja käyttöpäivystäjät koulutetaan marras-joulukuun aikana viimeisimpiin uudistuksiin. Ensimmäisessä vaiheessa vikahavainnoin voi luoda YKÄ-sovelluksen kautta kohdentuen vaihteisiin, opastimiin, raideosuuksiin, sekä tasoristeyksiin. Kehityksen seuraavissa vaiheissa toimintaa laajennetaan ainakin baliisivikojen ilmoittamiseen, sekä parannetaan viankorjauksen edistymisen visualisointia YKÄ-karttaliittymässä kunnossapitoyritysten järjestelmistä saatavalla tiedolla.

Sähköisen vikahavainnon perusteella parannetaan myös raportointia, sillä ilmoitukset tehdään sähköisesti ja ne linkittyvät radan elementteihin.  Tämä mahdollistaa esimerkiksi automaattiset häiriötiedotteet, sekä elementtikohtaisen vikaseurannan. Sähköisesti tehdyt vikahavainnot voidaan myös näyttää elementteihin kohdistettuna YKÄ-kartalla, jolloin rataverkon vikojen havainnointi on selkeämpää ja kun viat on korjattu, voi liikenneohjaaja päättää tapahtuman suoraan YKÄ-kartalta.

 

Jaa