Hyppää pääsisältöön
Kädet ja tietokone kuvituskuva

Blogi: Immobilité – liiku vähemmän

Julkaistu 8.1.2021

Kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöt muodostavat noin viidenneksen Suomen kasvihuonekaasupäästöistä ja noin 28 % energiasektorin päästöistä. Energian loppukäytöstä liikenteen osuus on viime vuosina ollut Tilastokeskuksen energiatilastojen mukaan noin 16 prosenttia. Selkeästi suurin osa (yli 90 %) kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöistä ja energiankulutuksesta muodostuu tieliikenteessä.

Euroopan Unioni edellyttää, että Suomi vähentää taakanjakosektorin (mm. liikenteen, maatalouden, lämmityksen ja jätehuollon) kasvihuonekaasupäästöjään 39 prosentilla vuoteen 2030 mennessä.

Hallitusohjelmassa Suomi on sitoutunut puolittamaan tieliikenteen kasvihuonekaasupäästöt vuoteen 2030 mennessä.

Kotimaan liikenteen hiilidioksidipäästöissä on tapahtunut vain vähäisiä muutoksia 30 vuoden aikana

Kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöt olivat Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2018 noin 11,7 miljoona tonnia hiilidioksidiekvivalenttia (Mt CO2-ekv.). Vuoteen 2005 verrattuna päästöt ovat vähentyneet noin 10 prosenttia ja vuoteen 1990 nähden noin 4 prosenttia. Noin 94 % kotimaan liikenteen päästöistä muodostuu tieliikenteestä.

LIPASTO-laskentajärjestelmän mukaan tieliikenteen hiilidioksidipäästöt olivat vuonna 2018 noin 10,9 Mt. Niistä noin 54 % syntyi henkilöautoista, noin 32 % kuorma-autoista, 8 % pakettiautoista, 5 % linja autoista ja noin 1 % moottoripyöristä, mopoista ja mopoautoista. Tilastokeskuksen kasvihuonekaasujen inventaarion mukaan tieliikenteen päästöt kasvoivat tasaisesti 1990-luvun alun jälkeen vuoteen 2007, minkä jälkeen ne taittuivat laskuun mm. taantuman, autojen energiatehokkuuden paranemisen ja biopolttoaineiden käytön vaikutuksesta.

Erilaiset ihmiset liikkuvat eri tavalla

Eri väestöryhmien liikkuminen poikkeaa toisistaan niin liikkumismäärän kuin tarkoituksen suhteen. Väyläviraston (2018) henkilöliikennetutkimuksessa keskivertoaikuinen liikkui yhteensä 43 km vuorokaudessa, josta lähes 70 % liittyy vapaa-aikaan, työhön ja koulutukseen. Tutkimuksen mukaan eniten liikkuvat niin kutsutut autoilijat, keskimäärin 52 km vuorokaudessa.  Ikäihmiset ja nuoriso liikkuvat keskimäärin oleellisesti vähemmän liikkumisen syiden painottuessa vapaa-ajan liikkumiseen.

Mahdollisia toimia liikenteen päästöjen vähentämiseksi

”Tie vähähiiliseen liikenteeseen – liikenteen ja logistiikan tiekartta” -loppuraportti 2020 tunnistaa tieliikenteen kasvihuonekaasupäästöjen pienentämiseksi monia erilaisia toimenpiteitä, jotka voi ryhmitellä eri pääryhmiin:

  1. Autokannan uusiutumisen vauhdittaminen
  2. Infrapanostukset liikennejärjestelmään
  3. Joukkoliikenne ja kaupunkien kestävät kulkumuodot
  4. Kestävät liikenteen palvelut ja digitalisaatio
  5. Uusiutuvat polttoaineet

Immobilité!

Aivan liian pienelle huomiolle liikenteen päästötalkoissa on jäänyt mahdollisuus alentaa päästöjä vähentämällä liikenteen suoritetta (kilometrejä) ja parantamalla liikennejärjestelmän energiatehokkuutta digitalisaation avulla.

Erilaiset kehittyneet etäpalvelut lisäävät mahdollisuutta korvata fyysistä liikkumista tulevien vuosikymmenten aikana. Koronakevään aikana näimme, että Suomessa jopa 59 % työvoimasta pystyi siirtymään etätöihin. COVID-19-pandemian vuoksi suomalaisten siirtymä etätöihin oli Euroopan korkein. Siirtymä näkyi liikennemäärissä – keväällä 2020 liikennemäärät tippuivat enimmillään noin 40 prosenttia.

Suomessa ja kansainvälisesti tehtyjen kyselyiden perusteella näyttää siltä, että merkittävä osa ihmisistä haluaisi jatkaa etätöiden tekemisestä korona-ajan jälkeenkin, ainakin osittain. Monet suuret yritykset, esim. Microsoft ja Google, ovat jo päättyneet siirtyä pysyvään work from everywhere-käytäntöihin.

Suomessa voidaan arvioida hyvien viestintäyhteyksien, väestön digitaitojen ja ihmisten positiivisten asenteiden takia olevan hyvät edellytykset pysyvään digitaaliseen siirtymään. Potentiaalia koskevat arviot vaihtelevat huomattavasti, sillä palveluiden yleistymiseen ja käytettävyyteen sekä muun muassa työmarkkinoiden muutoksiin liittyvät oletukset ovat niissä erilaisia.

Etätyön lisäksi muutkin digitaaliset palvelut, esimerkiksi etälääkäripalvelut, verkkokauppa, jakelupalvelut ja logistiikan yhdistäminen mahdollistavat liikennemäärien ja päästöjen alentamisen.

Kun tieliikenteen määrä on vuosittain kasvanut 1 - 3 prosentin vauhdilla, voi ennustaa, että liikennemäärät voivat alentua jopa pysyvästi uuden, digitaalisen maailmanjärjestyksen ja työskentelytapojen ansiosta.  

Taas täällä ollaan kieltämässä yksityisautoilua, -kele!

Ei, en ole kieltämässä liikennettä, vaan toivon, että jokaisella on aito mahdollisuus valita, haluaako liikkua vai ei.  Moni meistä haluaa käyttää aikaansa muuhunkin kuin liikkumiseen. Jos digitaaliset välineet tämän mahdollistavat, hyötyjä on monia: säästyneet eurot, puhtaampi ympäristö ja läheisten kanssa lisääntynyt aika.  

Ole tuottavampi, onnellisempi ja vähäpäästöisempi!

Olemme nähneet viime vuoden aikana, että digitaalisia palveluita käyttäen pystymme olemaan tuottavampia, onnellisempia  ja vähäpäästöisempiä. Liikenteen suoritteiden vähentäminen digitaalisia keinoja käyttämällä tulisi siksi olla yksi merkittävä työkalu liikenteen päästöjen vähentämisen pakissa.

Kirjoittaja: Janne Lautanala, Ekosysteemi- ja teknologiajohtaja, Fintraffic

Jaa